Aluevaaliehdokas 2022 Vantaa-Kerava

Nämä asiat ovat minulle tärkeitä:

  • Nopea hoitoon pääsy: Jokaisen on voitava luottaa siihen, että hoitoa ja hoivaa saa silloin, kun sitä tarvitsee. 
  • Toimitaan kustannustehokkaasti: Huolehtimalla taloudesta, varmistamme sen, että palvelut paranevat, mutta verotus ei kiristy.
  • Terapiatakuu: Parantamalla pääsyä mielenterveyspalveluihin vähennämme inhimillistä kärsimystä, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä.
  • Laadukkaat ikäihmisten palvelut: Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ja itsensä näköiseen vanhuuteen. Epäkohtiin vanhusten hoivassa on puututtava.
  • Lasten ja perheiden hyvät palvelut: Varhainen tuki ja apu ehkäisevät ongelmien syntymistä. 
  • Ihmisten vapaus valita: Esimerkiksi palveluseteli antaa asiakkaalle mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mistä palvelunsa hankkii.
  • Palveluiden saatavuus: Tarvitsemme palveluiden tuottajiksi julkisen sektorin lisäksi yrityksiä ja järjestöjä.
  • Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö: Pidetään huolta hyvinvointialueiden ammattilaisten jaksamisesta.
  • Laadukkaat ja yhdenmukaiset pelastuspalvelut: Apua on saatava nopeasti, kun sitä eniten tarvitsee – kaikkialla Suomessa.
  • EI Maakuntaverolle: Suomalaisten työn verotus ei saa enää kiristyä.

Aluevaalien aikataulut

Hallituksen esityksessä (HE 241/2020 vpAvautuu uudessa välilehdessä) ehdotetaan, että ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä olisi sunnuntai 23.1.2022. Tämän mukaisesti vaalien muut tärkeät ajankohdat olisivat seuraavat:

  • kampanja-aika alkaa: 23.7.2021
  • aluevaltuuston koon määräävä hyvinvointialueen asukasluku: 31.8.2021
  • äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (millä hyvinvointialueella kukin on äänioikeutettu): 3.12.2021
  • ehdokashakemusten jättöpäivä: 14.12.2021 ennen klo 16
  • ehdokasasettelun (ml. ehdokasnumerot) vahvistaminen: 23.12.2021
  • äänioikeusrekisteri lainvoimainen 11.1.2022
  • kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 11.1.2022 klo 16
  • ennakkoäänestys kotimaassa: 12. – 18.1.2022
  • ennakkoäänestys ulkomailla: 12. – 15.1.2022
  • Vaalipäivä 23.1.2022
  • tulosten vahvistaminen: 26.1.2022 
  • valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.

Hyvinvointialueen tärkeät teemat

  • Jonoista hoitoon pääseminen
  • Hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen erikoissairaanhoidossa
  • Ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen panostaminen
  • Parempi lapsiperheiden arjen tuki lastensuojelun raskaiden palveluiden tarpeen ennaltaehkäisemiseksi
  • Matalan kynnyksen päihdepalvelut
  • Mielenterveysongelmiin parempi apu nopeasti
  • Esteettömät ja saavutettavat palvelut vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi
  • Ikäihmisten kohtelussa tapahtuviin laiminlyönteihin puuttuminen tehokkaammalla valvonnalla
  • Riittävä tuki ja palvelut kotiin omaishoitajien jaksamisen tueksi
  • Hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden on voitava keskittyä tekemään sitä työtä, johon heidät on koulutettu
  • Terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden lisääminen työhyvinvointia ja -viihtyvyyttä parantamalla
  • Palveluiden käyttäjien oikeus valita, mistä hakee tarvitsemansa palvelut
  • Yksityisten ja järjestömuotoisten toimijoiden pääsy tuottamaan sosiaali- ja terveyspalveluita
  • Yksityisen hoidon Kela-korvauksen puolustaminen
  • Pelastus- ja ensihoitopalveluiden toimintavalmius ja riittävän nopea saatavuus kaikkialla
  • Sopimuspalokuntien resurssit ja asema tulevilla hyvinvointialueilla on turvattava
  • Palveluiden saatavuuden turvaaminen tarvittaessa etäpalvelun ja liikkuvien palveluiden avulla
  • Hyvinvointialueiden kustannusten täysi läpinäkyvyys ja vertailtavuus kustannustehokkuuden varmistamiseksi ja parhaiden käytäntöjen levittämisen takaamiseksi
  • Hankintaosaamisen varmistaminen jokaisella hyvinvointialueella
  • Vastuullinen taloudenpito hyvinvointialueella, jotta verotus ei kiristyisi
  • Maakuntaveron vastustaminen

Vantaa-Keravan hyvinvointialue

Kunnilta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät hyvinvointialueisiin. Yksi näistä on Vantaa-Keravan hyvinvointialue. Järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023.

Vaikutukset verovelvollisiin

Ansiotuloista maksetaan enemmän veroa valtiolle ja vähemmän kunnalle. Uudistus toteutetaan niin, että verorakenteen muutokset eivät saa aiheuttaa verotuksen kiristymistä.

Vaikutukset kuntien rahoitukseen

Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja menoista siirtyy pois noin puolet. Myös kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa.

Vantaa-Keravan alueen haasteet

Vantaa-Keravan keskeiset palveluhaasteet liittyvät erikoissairaanhoidon saatavuuteen ja lasten, nuorten sekä perheiden sosiaalihuoltoon. Vantaalla on Uudenmaan suurin syntyvyys ja alhaisin yli 75 vuotiaiden osuus.

Vantaa-Keravan pöytäkirja

Ministeriön ja alueiden välisissä keskusteluissa käydään läpi sosiaali- ja terveydenhuollon tila alueella ja etsitään yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi. Neuvottelujen keskeisenä tausta-aineistona toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arviot sekä alueiden ja ministeriön omiin havaintoihin perustuvat kehittämishaasteet ja muutostekijät. Alueellisten keskusteluiden ja arviointien mallia kehitetään jatkuvasti yhteistyössä THL:n kanssa. Kehittämisessä käytetään hyödyksi alueiden esiin nostamia tarpeita ohjauksen ja vuorovaikutuksen kokonaisuudessa. 

Alla 27.10-4.12.2020 käytyjen hyvinvointialueneuvotteluiden pöytäkirjat sekä liitteet.

Vantaa-Kerava

Uudistus vaikuttaa kuntiin laajasti

Hyvinvointialueiden perustaminen – (soteuudistus.fi)

Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien toimintaan ja talouteen. Se vaikuttaa muun muassa kuntien tehtäviin ja niitä koskevaan rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä henkilöstöön. Kuntasektorin työntekijämäärä vähentyy merkittävästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Yli 173 000 ihmisen työnantaja vaihtuu. Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. Pitkällä aikavälillä oleellisin kuntavaikutus on, että väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset ja niistä seuraavat kuntatalouteen kohdistuvat riskit siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta. Kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestämistä varten Suomeen perustetaan 21 uutta itsehallinnollista hyvinvointialuetta. Ne ottavat järjestämistehtävät vastaan vuodesta 2023 alkaen. Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan, eikä se kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Lisäksi uusi HUS-yhtymä järjestää laissa erikseen säädetyt tai Uudellamaalla erikseen sovitut vaativan erikoissairaanhoidon toiminnot.

Hyvinvointialueiden perustaminen

Hyvinvointialueet perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanoa ja voimaanpanoa koskevalla lailla. Valmisteluvaiheessa tavoitteena on, että laki tulisi voimaan 1.7.2021.  Hyvinvointialueiden toimintaa valmistelevat väliaikaiset valmistelutoimielimet, joiden työ käynnistyy viimeistään syyskuussa 2021. Ensimmäiset hyvinvointialuevaalit pidetään alkuvuonna 2022. Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Muutos ei koske Helsingin kaupunkia.

Hyvinvointialueet

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vastaavia hyvinvointialueita on yhteensä 21.

  1. Varsinais-Suomen hyvinvointialue
  2. Satakunnan hyvinvointialue
  3. Kanta-Hämeen hyvinvointialue
  4. Pirkanmaan hyvinvointialue
  5. Päijät-Hämeen hyvinvointialue
  6. Kymenlaakson hyvinvointialue
  7. Etelä-Karjalan hyvinvointialue
  8. Etelä-Savon hyvinvointialue
  9. Pohjois-Savon hyvinvointialue
  10. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
  11. Keski-Suomen hyvinvointialue
  12. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
  13. Pohjanmaan hyvinvointialue
  14. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
  15. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
  16. Kainuun hyvinvointialue
  17. Lapin hyvinvointialue
  18. Itä-Uusimaan hyvinvointialue
  19. Keski-Uusimaan hyvinvointialue
  20. Länsi-Uusimaan hyvinvointialue
  21. Vantaa-Keravan hyvinvointialue

Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. HUS-yhtymä on järjestämisvastuussa niistä vaativan erikoissairaanhoidon toiminnoista, joista säädetään erikseen laissa tai joista sovitaan järjestämissopimuksessa.

Verotuksen muutokset

Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Lokakuun 2020 arvion mukaan ansiotuloveroja siirretään noin 12,8 miljardia euroa ja yhteisöveroja noin 0,6 miljardia euroa vuoden 2020 tasossa arvioituna.

Ansiotulojen verotus

Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan lokakuun 2020 arvion mukaan 13,26 prosenttiyksiköllä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti. 

Valtionverotuksen kiristäminen aiotaan toteuttaa muuttamalla tuloveroasteikkoa sekä useita eri ansiotuloverotuksen vähennysten parametreja. Samalla valtion- ja kunnallisverotuksen veropohjat yhdistetään. Tämä tarkoittaa sitä, että tulosta tehtävät vähennykset myönnetään jatkossa samoin perustein ja saman suuruisena sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa.

Vaikutukset verovelvollisille

Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset toteutetaan niin, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutusta verovelvollisten verotuksen tasoon. Uudistuksella ei ole tarkoitus keventää eikä kiristää kenenkään verotusta. 

Jatkossa ansiotuloista maksetaan nykyistä enemmän veroa valtiolle, mutta vähemmän kunnalle, jolloin kokonaisuutena verotuksen taso säilyy lähes ennallaan. Hallitusohjelman mukaisesti uudistus toteutetaan niin, että verorakenteen muutokset eivät saa voimaan tullessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Tämän hetkisen arvion mukaan ansiotulojen verotusta on kevennettävä noin 195 miljoonalla eurolla, jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi.

Muita muutoksia verotukseen

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään yhdellä kolmasosalla ja valtion osuutta kasvatetaan vastaavasti. Hyvinvointialueiden verotuksellinen asema tuloverotuksessa vastaa jatkossa muiden julkisyhteisöjen verotuksellista asemaa. 

Valtion- ja kunnallisverotuksen invalidivähennyksistä luovutaan ja vastaava rahamäärä kohdennetaan vammaispalveluiden kehittämiseen. Kun kuntayhtymät siirretään varoineen ja velkoineen voimaanpanolaissa säädetyllä tavalla hyvinvointialueille tai HUS-yhtymälle, omaisuuden siirroista ei ole tarkoitus aiheutua tulo-, arvonlisävero- tai varainsiirtoveroseuraamuksia.

Hankintaneutraalisuuden parantamiseksi hyvinvointialueelle korvataan muuta kuin liiketoimintaa ja verotonta liiketoimintaa varten tehtyihin verollisiin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero sekä sosiaali- ja terveydenhuollon verottomiin hankintoihin sisältyvä laskennallinen vero samalla tavalla kuin kuntasektorille nykyisin.  

Hyvinvointialueiden verotuksellinen asema arvonlisäverotuksessa vastaa muiden julkisyhteisöjen verotuksellista asemaa. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuussa olevat julkisyhteisöt sekä hyvinvointialueyhtymät rinnastetaan hyvinvointialueeseen.

Vaikutukset kuntien rahoitukseen ja omaisuuteen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja tätä myötä niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Tämän takia kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa. Rahoituksen siirtoa valmistellaan edellisellä vaalikaudella ehdotetun ja eduskunnan perustuslakivaliokunnassa käsitellyn mallin perusteella.

Rahoituksen siirto on tarkoitus toteuttaa vähentämällä kunnilta peruspalvelujen valtionosuuksia, kunnallisveroa, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta. Kuntien verotulojen vähentämistä vastaavasti korotettaisiin valtion ansiotuloverotusta ja valtion osuutta yhteisöveron tuotosta. Kuntalaisten ansiotuloverotuksen taso säilyy käytännössä ennallaan.

Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan

Nykyinen kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä edellyttää uudistamista rahoituksen siirron myötä.

Myös valtionosuusjärjestelmän uudistamista on valmisteltu edellisellä vaalikaudella ehdotetun ja eduskunnan perustuslakivaliokunnassa käsitellyn mallin perusteella. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän perusrakenteeseen ja kriteereihin ei esitetä merkittäviä muutoksia. 

Tulojen tasausjärjestelmään (verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus) on esitetty suurempia muutoksia, koska kuntien verotuloista poistuu merkittävä osa. 

Lisäksi suurten kuntakohtaisten taloudellisten muutosten lieventämiseksi järjestelmään on sisällytettävä muutostasauselementtejä.

Omaisuusjärjestelyt turvaavat palvelujen jatkuvuuden

Omaisuusjärjestelyissä valmistelun lähtökohtana on pääpiirteittäin edellisen vaalikauden ehdotusta vastaava malli, jossa

  • sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen kuntayhtymät siirtyisivät hyvinvointialueille varoineen ja velkoineen
  • kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus ja sopimukset siirtyisivät hyvinvointialueille
  • hyvinvointialue vuokraisi kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat siirtymäajaksi.

Hallituksen tavoitteena on, että esityksessä ehdotettavat ratkaisut eivät johda kokonaisveroasteen nousuun. Sote-uudistuksen avulla on tavoitteena hallita nykyistä paremmin julkisen talouden kustannusten kasvua. Tavoitteena on myös paikallisten olosuhteiden huomioiminen.

Hyvinvointialueiden rahoituksen valmistelun lähtökohtia

Hallitusohjelman mukaan hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Hyvinvointialueiden verotusoikeutta valmistellaan.

Hyvinvointialueet päättävät itsehallintonsa nojalla rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. Alueiden väliset erot asukkaiden palvelutarpeissa ja järjestämisen olosuhteissa otetaan huomioon valtion rahoituksen määräytymistekijöissä.

Rahoituksen on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä tavoitteena on myös kustannusten kasvun hillintä. Rahoitusmalli sisältää siten kannusteita kustannusten kasvun hallintaan, jolloin voidaan turvata myös osaltaan julkisen talouden kestävyyttä.

Rahoitus tarkistetaan vuosittain

Hyvinvointialueiden rahoituksen taso tarkistetaan vuosittain. Hyvinvointialueiden itsehallinnollisen päätöksenteon ja pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että rahoitus on alueiden ennakoitavissa. Tämä otetaan huomioon valmisteltavassa mallissa. Samalla pohditaan hyvinvointialueiden kannusteita kehittää ja uudistaa toimintaa ja palveluja.

Hyvinvointialueiden talouden ohjaus

Hyvinvointialueiden talous muodostaa jatkossa merkittävän osan julkisesta taloudesta. Suunnitteilla on valtion ja hyvinvointialueen välinen vuosittainen ohjaus- ja arviointiprosessi. Sen tarkoituksena on arvioida hyvinvointialueiden toimintaa ja rahoituksen riittävyyttä sekä rahoituslain kriteerien toimivuutta. Valtion ohjauksella ja vuotuisen ohjaus- ja arviointiprosessin avulla tunnistetaan ennakoivasti toimintaympäristössä tapahtuvia sekä paikallisia että valtakunnallisia muutoksia.

Hyvän ennakoinnin avulla palveluiden ja toimintatapojen kehittäminen on mahdollista myös taloudellisen tasapainon säilyttämiseksi.

Kuntien rahoituslaskelmat

Hyvinvointialueille siirtyvät sote- ja pelastustoimen kustannukset on laskettu kuntien vuoden 2021 talousarvioiden ja vuoden 2022 taloussuunnitelmatietojen perusteella. Kuntien tulotiedot on päivitetty valtiovarainministeriön uusimpien arvioiden mukaan vuoden 2022 tasolle.

Tarkemmat laskentaperusteet sekä kunnittaiset ja kuntaryhmittäiset vaikutukset kuntien talouteen ilmenevät alla olevasta laskentataulukosta.

Hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat

Huhtikuun 2021 arviolaskelmat on tehty vuoden 2021 talousarviotietojen ja vuoden 2022 taloussuunnitelmatiedon mukaisten kuntien sote-tehtävien ja pelastustoimen kustannusten perusteella. Samalla kustannukset ja rahoitus on viety vuoden 2022 tasolle. 

Vuoden 2022 tasossa kuntien siirtyvät sote-kustannukset ovat yhteensä noin 20,16 miljardia euroa. Kuntien pelastustoimen tehtävien kustannukset ovat vuoden 2022 tasossa 470 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoituspohja on siten 20,63 miljardia euroa. 

Määräytymistekijät perustuvat pääosin vuoden 2020 tilastotietoihin. THL:n alueelliset tarvekertoimet ovat vuodelta 2018, ja ne päivitetään syksyn laskelmassa.

Laskelmia päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Keväällä päivitetään kustannuspohja sekä määräytymistekijät. Syksyn päivityksessä otetaan huomioon laskelmien taustalla olevien aineistojen päivitykset.

Lopulliset rahoituslaskelmat ja toistaiseksi pysyvä siirtymätasaus määritellään vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstietojen perusteella.

Hyvinvointialueiden yksityiskohtaiset rahoituslaskelmat

Hyvinvointialueiden yksityiskohtaiset rahoituslaskelmat tausta-aineistoineen on julkaistu hallituksen esityksen valmisteluaineistossa, joka on saatavilla valtioneuvoston hankeikkunassaAvautuu uudessa välilehdessä.

Arvio hyvinvointialueiden rahoituksesta 2023–2030

Hyvinvointialueiden rahoituksen kehittymistä vuodesta 2023 eteenpäin on kuvattu rahoituksen painelaskelmalla. Laskelmalla pyritään kuvaamaan käytettävissä olevalla tiedolla, miten rahoitus kehittyy alueittain. Siinä joudutaan tekemään lukuisa määrä oletuksia, joten tuloksiin pitää suhtautua varauksella. 

Laskelman pohjan muodostaa kunnilta siirtyvät kustannukset (vuoden 2022 tasossa), rahoituksen määräytyminen poikkileikkaustilanteessa sekä siirtymäajan rahoitus. Rahoitus kasvaa laskelmassa koko maan tasolla rahoituslain mukaisesti arvioidun palvelutarpeen ja hintojen muutosten. Lisäksi laskelmassa on huomioitu rahoitukseen sisältyvä palvelutarpeen määräaikainen korotus 0,2 prosenttiyksiköllä vuosille 2023–2029. Vuodesta 2025 lähtien arvioidusta kasvusta huomioidaan 80 prosenttia. 

Laskelmassa ei ole huomioitu mahdollista rahoituksen jälkikäteistarkastusta tai alueiden lisärahoitustarpeita eikä myöskään mahdollisia tulevia tehtävämuutoksia. 

Koko maan rahoitus on osoitettu alueille hyödyntämällä THL:n some-mallin arvioita palvelutarpeen alueellisista muutoksista, jotka pohjautuvat palvelujen käytön nykytilaan sekä ennusteeseen tulevasta väestörakenteesta. Laskelma ei kuitenkaan pysty vielä tässä vaiheessa ottamaan huomioon oleellisesti rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä, kuten väestön vieraskielisyyttä ja kaksikielisyyttä tai sairastavuudessa tapahtuvia muutoksia.   

Pidemmän aikavälin painelaskelmia tarkennetaan myöhemmin. Keskeinen laskelmia määrittävä tekijä on Tilastokeskuksen alueellinen väestöennuste. Seuraava ennuste valmistuu syksyllä 2021.

Tutki sote-uudistuksen vaikutuksia kuntaasi valtionosuussimulaattorilla

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto on rakentanut sote-uudistuksen kuntakohtaisten arviolaskelmien tulkitsemisen tueksi tiedoston, jonka avulla voi tarkastella sote-uudistuksen vaikutuksista yksittäisen kunnan talouteen uudistuksen eri vaiheissa. Tällä pyritään helpottamaan kunnan talouden suunnittelua sekä luomaan läpinäkyvyyttä uuden valtionosuusjärjestelmän muutoksiin, tasauselementteihin ja laskentaperusteisiin.

Visualisointeja kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksesta

Kokosimme kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksesta powerpoint-paketin, jossa esitellään tärkeimpiä kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvä asioita kuvallisesti. Dioja saa käyttää vapaasti esityksissä. Tiedosto on päivitetty vastaamaan hallituksen 13.10. linjauksia.

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä työskentelee yhteensä noin 212 520 henkilöä. Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyy liikkeenluovutuksilla noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Lisäksi noin 14 400 henkilöä jatkaa Helsingin kaupungin ja 22 800 HUS-yhtymän palveluksessa. Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin jää henkilöstöä edelleen noin 209 650.

Henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana

Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueiden palvelukseen. 

Kuntien palveluksessa sosiaali ja terveydenhuollon palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen, jos henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä. Lisäksi opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit siirtyvät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palvelukseen.

HUS-yhtymäksi muuttuvan nykyisen HUS-kuntayhtymän ja hyvinvointialueen tehtäviä hoitavan Helsingin kaupungin henkilöstön työnantaja ei muutu.

Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella

Siirtyminen hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin, joka johtaa työnantajan vaihtumiseen, katsotaan esityksen perusteella liikkeenluovutukseksi. Työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain liikkeenluovutussäännöksiä sovelletaan kaikkiin uudistuksen yhteydessä toteutettaviin työnantajan vaihtumista merkitseviin muutoksiin. 

Henkilöstö siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ -tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Myös tukipalvelujen henkilöstöä siirtyy hyvinvointialueille 

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavien yksiköiden, laitosten ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. 

Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveyspalveluihin. Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevat tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja kuvantamispalvelut.

Väliaikaiset toimielimet käynnistävät uusien organisaatioiden toiminnan

Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin vastaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes aluevaltuusto on valittu ja sen asettama aluehallitus on aloittanut toimintansa.Valmistelutoimielin voi asettaa keskuudestaan jaostoja hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäviä ja siirtää näitä tehtäviä koskevaa päätösvaltaa jaostolle. Valmistelutoimielimen tehtävänä on yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy hyvinvointialueelle

  1. selvittää hyvinvointialueille siirtyvä henkilöstö ja valmistella aluevaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi
  2. osallistua hyvinvointialueille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen
  3. osallistua hyvinvointialueille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen
  4. osallistua hyvinvointialueille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen
  5. valmistella hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon järjestämistä sekä tilintarkastajan valintaa
  6. päättää hyvinvointialueen vuosien 2021 ja 2022 talousarviosta
  7. osallistuu ensimmäisten aluevaalien järjestämiseen
  8. valmistella muut hyvinvoitalueen toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat.

Valmistelutoimielimen toimivalta on rajoitettu siten, että se voi tehdä sopimuksia enintään 31.12.2023 asti. Kunkin hyvinvointialueen alueen kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja alueen pelastustoimen sekä tarvittaessa muiden viranomaisten on osallistuttava hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmisteluun ja annettava hyvinvointialueelle siinä tarpeellista virka-apua.

Hyvinvointialueen johtaminen

Jokaisella hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluevaltuustoon valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut hyvinvointialueella toimitettavissa aluevaaleissa. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Valtuutettuja valitaan 59–89 hyvinvointialueen asukasluvun perusteella. Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Aluevaltuuston tehtävistä säädetään hyvinvointialueesta annettavassa laissa. Aluevaltuusto päättää mm. hyvinvointialuestrategiasta, hyvinvointialueen hallintosäännöstä sekä hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.

Hyvinvointialueen toimielimet

  • Aluevaltuusto
  • Aluehallitus
  • Tarkastuslautakunta
  • Kansalliskielilautakunta (kaksikielisessä hyvinvointialueella)
  • Saamen kielen lautakunta (Lapin hyvinvointialueella)

Aluevaltuusto voi lisäksi asettaa lautakuntia, johtokuntia ja niiden jaostoja.

Hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot

Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Keskeisimpänä vaikuttamiskeinoja voidaan pitää hyvinvointialueen asukkaan äänioikeutta aluevaaleissa ja äänestysoikeutta hyvinvointialueen kansanäänestyksessä. Hyvinvointialueen jäsenellä on lisäksi aloiteoikeus hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa.

Hyvinvointialueella on kolme erilaista vaikuttamistoimielintä. Aluehallituksen on asetettava 

  • nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, 
  • ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi hyvinvointialueen vanhusneuvosto sekä 
  • vammaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen vammaisneuvosto. 

Vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan hyvinvointialueen kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä niin, että kustakin vaikuttamistoimielimestä valitaan vähintään yksi edustaja. Lisäksi vaikuttamistoimielimiin voidaan valita muita henkilöitä. Aluehallituksen on huolehdittava edellä tarkoitettujen elinten toimintaedellytyksistä.

Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

  1. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja;
  2. selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
  3. valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin;
  4. suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;
  5. järjestämällä mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun;
  6. tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Yhtiöittämisestä

Uudistuksessa ei esitetä vastaavaa yhtiöittämisvelvollisuutta kuin edellisellä vaalikaudella esitettiin. Kun hyvinvointialueet järjestelevät tulevaisuudessa palvelutuotantoaan itsehallintonsa perusteella, ne soveltavat voimassa olevia muun muassa liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä vastaavasti, kuin niitä sovelletaan kuntiin ja kuntayhtymiin. Hyvinvointialueiden yhtiöiden ja yhteisöjen lisäeläketurvan säilyminen voidaan turvata niiden liittymisellä Kevan jäsenyhteisöksi. 

Kunta-alan palvelussuhdetta koskeva lainsäädäntö laajenee hyvinvointialueisiin

Kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön (työ- ja virkasuhdetta koskeva lainsäädäntö) soveltamisalaa laajennetaan koskemaan hyvinvointialueiden henkilöstöä.

Siirtyvän henkilöstön mahdollisen lisäeläketurvan ja alempien eläkeikien säilyminen turvataan ehdottamalla Kevan lakisääteisiin jäsenyhteisöihin lisättäväksi hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät.

Työnantajaedunvalvonta perustettavalle uudelle KT:lle

Laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta korvataan lailla kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä. Lailla perustetaan tähän tehtävään Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT -niminen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on toimivalta edustaa kuntia, kuntayhtymiä ja hyvinvointialueita työnantajaedunvalvontaan liittyvissä asioissa. Kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet ovat esityksen mukaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n jäseniä suoraan lain nojalla. 

Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat tai määräysvallassa olevat, laissa tarkemmin säädetyt yhtiöt, säätiöt ja osuuskunnat voivat niin halutessaan olla uuden työnantajaorganisaation jäsenyhteisöjä. 

Kunkin työnantajasektorin tes-ves-toiminnasta päättävät jaostot. Jaostojen jäsenet valitaan kunta- ja aluevaalien voimasuhteiden perusteella sekä kyseisen työnantajasektorin edustajista. Yritysjaoston jäsenet valitaan yritysten edustajakokouksessa. Työmarkkinakeskusjärjestön hallitus valitaan jaostojen jäsenistä ja sen kokoonpanossa huomioidaan eri jaostojen painoarvo.

Uusi KT neuvottelee yhdessä alan pääsopijajärjestöjen kanssa hyvinvointialueille ja muille jäsenilleen omat työ- ja virkaehtosopimukset.

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana sote-uudistusta. Uudistuksen myötä pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki. Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimi on kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.

Uudistuksessa turvataan pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen tiivis keskinäinen yhteys synergiaedun tuottamiseksi ensihoidossa. Pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle. Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 ensihoitotehtävää.

Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus parantaa entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.

Asukkaille uudistus näkyy parantuneena palveluna.

Pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen siirtäminen hyvinvointialueille tapahtuu tiiviissä yhteistyössä sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön kesken. Sisäministeriö vastaa pelastustoimen uudistuksen sisällöllisestä valmistelusta. Pelastustoimen uudistukseen liittyvä sisältö ja aineistot löytyvät sisäministeriön verkkosivuilta.

Sote-ohjauksen uudistaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan yleisestä ohjaamisesta, suunnittelusta ja kehittämisestä.

Ministeriö, hallinnonalan laitokset ja virastot sekä valvontaviranomaiset ohjaavat monin eri tavoin sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, palveluiden tuottamista ja yksittäisiä sote-ammattilaisia.

Perinteisesti ohjauskeinoina ovat olleet säädös-, resurssi- ja informaatio-ohjaus.

Vuorovaikutusta vahvistetaan ohjauksessa

Sote-uudistuksen myötä siirrytään uudenlaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaukseen, jossa ohjataan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä.

Tulevan ohjauksen keskeisenä tavoitteena on, että ohjaus perustuu yhä enemmän ministeriön ja palveluiden järjestäjän väliseen luottamukseen ja jatkuvaan vuoropuheluun. Olennaisena osana vuoropuhelua on yhteinen tietopohja ja ymmärrys sote-palvelujen tilasta.

Jo nykyisen rakenteen aikana, uutena ohjauksen toimintatapana, sosiaali- ja terveysministeriö ja alueet käyvät vuosittain alueelliset neuvottelut. Valtiovarainministeriö osallistuu neuvotteluihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tukee ohjausrakennetta arvioimalla vuosittain palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja kustannustehokasta toteutumista. Ohjauksen ja arvioinnin tietopohjana käytetään kansallista KUVA-mittaristoa.

Alueelliset neuvottelut

Ministeriön ja alueiden välisissä keskusteluissa käydään läpi sosiaali- ja terveydenhuollon tila alueella ja etsitään yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi.

Neuvottelujen keskeisenä tausta-aineistona toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arviot sekä alueiden ja ministeriön omiin havaintoihin perustuvat kehittämishaasteet ja muutostekijät. Alueellisten keskusteluiden ja arviointien mallia kehitetään jatkuvasti yhteistyössä THL:n kanssa. Kehittämisessä käytetään hyödyksi alueiden esiin nostamia tarpeita ohjauksen ja vuorovaikutuksen kokonaisuudessa. 

Syksyllä 2020 pidettävät neuvottelut käydään hallituksen 13. lokakuuta esittelemän lakiesitysluonnoksen mukaisesti. STM käy neuvottelut alueittain 27.10. – 4.12.2020.

Ensimmäiset STM:n harjoitusneuvottelut käytiin osana maakuntatalouden simulointia helmikuussa 2018.

Alla 27.10-4.12.2020 käytyjen hyvinvointialueneuvotteluiden pöytäkirjat sekä liitteet.

Vantaa-Kerava