Olen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan jäsen.

Tässä näette organisaatiokaavion luonnoksen. Viiteen eri toimialaan jakautuva organisaatio lähtee vastaamaan Vantaan kaupunki – Vanda stad – City of Vantaa ja Keravan kaupunki – Kervo stad – City of Kerava asukkaiden palvelutarpeisiin 1.1.2023 lähtien.

Näiden lisäksi koko organisaatiota palvelee konsernipalvelutoimiala, johon sisältyy mm. talous ja viestintä.Vuoden 2022 aikana organisaatioon tehdään vielä täsmennyksiä ja tarkennuksia, ja rekrytointia jatketaan.

Tiedote organisaation muotoutumisesta on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: https://lnkd.in/gX9cRwU8

Terveys on tärkein

Haluan, että ihmiset pääsevät sujuvasti hoitoon ja että rajalliset resurssit riittävät sekä koulujen kuraattori ja psykologi palveluihin että ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin.

Seniorit ovat yhteiskuntamme tunnustettu voimavara. Tarvitsemme ja arvostamme heidän kokemustaan ja osallistumistaan. Huolehdimme myös, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja iäkkäät arvokkaan vanhuuden.

Vanhusten hoito on laitettu kuntoon kokonaisuutena. Omaishoito, perhehoito, kotihoito, asumispalvelut ja ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan palvelut ymmärretään kaikki keskeisiksi osiksi vanhusten hoitoa. Palvelujen tuottamiseen tarvitaan kaikki mukaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjontaa täydentävät yritykset ja järjestöt. Kaikilla suomalaisilla on pääsy perusterveydenhuollon palveluihin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on saatettu päätökseen, ja ihmiset pääsevät jonoista nopeammin hoitoon. Terveyspalveluiden tehokkuuden ja saatavuuden lisäksi huomiota kiinnitetään vaikuttavuuteen. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että tarvittavan avun, hoidon ja hoivan saa silloin, kun niitä tarvitsee. Kokoomus haluaa parantaa erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluita ja terveyden edistämisen roolia sote-rahoituksessa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ongelmat hoidetaan kuntoon, sitä vähemmillä inhimillisillä ja taloudellisilla kustannuksilla selvitään.

  • Nopeat ja laadukkaat palvelut: Hyvällä johtamisella ja uusilla toimintatavoilla on mahdollisuus parantaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että palveluiden laatua. Hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen erikoissairaanhoidossa on erittäin tärkeää.
  • Lasten ja perheiden tuki: Varhainen tuki ja apu ehkäisevät ongelmien syntymistä. Parempi lapsiperheiden arjen tuki neuvolasta lähtien. Mielenterveysongelmiin parempi apu nopeasti. Pidetään opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut edelleen lähellä lasten ja nuorten arjessa.
  • Esteettömät ja saavutettavat palvelut: Palvelut on alusta alkaen rakennettava esteettömiksi ja selkokielisiksi kaikille. Myös näkö- ja kuulovammaisille henkilöille saavutettaviksi ja ikäihmisten erityistarpeet huomioon ottaen.
  • Laadukkaat ikäihmisten palvelut: Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ja itsensä näköiseen vanhuuteen. Parannetaan omaishoitajien asemaa ja tuetaan heidän jaksamistaan. Panostetaan kotihoidon, palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan laatuun. Riittävä tuki ja palvelut kotiin omaishoitajien jaksamisen tueksi.

Tuotetaan palvelut laadukkaasti mutta samalla kustannustehokkaasti, jotta niitä riittää kaikille tarvitseville. 

Veroja ei voi korottaa loputtomasti. Siksi päätöksentekoon tarvitaan päättäjiä, jotka kykenevät uudistamaan toimintatapoja, jotta rajallisella rahamäärällä saadaan aikaan enemmän ja parempaa. 

Palveluntuottajien välinen terve kilpailu on keino parantaa laatua ja kustannustehokkuutta myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siksi hyvinvointialueilla on edistettävä reilun kilpailun ja toimivien markkinoiden syntymistä. Hankintoja on toteutettava niin, että myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Alueilla on samalla varmistettava, että käytössä on riittävä hankintaosaaminen.

En halua, että hyvinvointialueiden huonosti hoidetun taloudenpidon takia suomalaisten verotusta kiristetään. Sanon ei maakuntaverolle, sillä se johtaisi väistämättä ankarampaan työn verotukseen.

  1. Huolehditaan vastuullisesta taloudenpidosta myös hyvinvointialueilla, jotta valtion velkaantumista voidaan vähentää ja veronkorotukset välttää.
  2. Hyödynnetään hyvinvointialueen palveluissa yrityksiä ja järjestöjä palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä varsinaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa että tukitoiminnoissa kuten tila-, ateria- ja siivouspalveluissa. 
  3. Rakennetaan hyvinvointialueita siten, että resurssit ohjautuvat nykyistä paremmin hallinnon sijaan palveluihin.
  4. Vaaditaan kaikilla hyvinvointialueilla kustannusten täyttä läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Siten voidaan nopeasti ottaa käyttöön parhaat ja tuloksekkaimmat toimintamallit.
  5. Luovutaan maakuntaveron valmistelusta, sillä asiantuntijoiden mukaan sen käyttöönotto johtaisi hyvin todennäköisesti työn verotuksen kiristymiseen.

Vaikutukset verovelvollisiin

Ansiotuloista maksetaan enemmän veroa valtiolle ja vähemmän kunnalle. Uudistus toteutetaan niin, että verorakenteen muutokset eivät saa aiheuttaa verotuksen kiristymistä.

Vaikutukset kuntien rahoitukseen

Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja menoista siirtyy pois noin puolet. Myös kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa.

Vantaa-Keravan alueen haasteet

Vantaa-Keravan keskeiset palveluhaasteet liittyvät erikoissairaanhoidon saatavuuteen ja lasten, nuorten sekä perheiden sosiaalihuoltoon. Vantaalla on Uudenmaan suurin syntyvyys ja alhaisin yli 75 vuotiaiden osuus.

Hyvinvointialueen toimielimet

  • Aluevaltuusto
  • Aluehallitus
  • Tarkastuslautakunta
  • Kansalliskielilautakunta (kaksikielisessä hyvinvointialueella)
  • Saamen kielen lautakunta (Lapin hyvinvointialueella)

Aluevaltuusto voi lisäksi asettaa lautakuntia, johtokuntia ja niiden jaostoja.

Hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot

Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Keskeisimpänä vaikuttamiskeinoja voidaan pitää hyvinvointialueen asukkaan äänioikeutta aluevaaleissa ja äänestysoikeutta hyvinvointialueen kansanäänestyksessä. Hyvinvointialueen jäsenellä on lisäksi aloiteoikeus hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa.

Hyvinvointialueella on kolme erilaista vaikuttamistoimielintä. Aluehallituksen on asetettava 

  • nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, 
  • ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi hyvinvointialueen vanhusneuvosto sekä 
  • vammaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen vammaisneuvosto. 

Vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan hyvinvointialueen kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä niin, että kustakin vaikuttamistoimielimestä valitaan vähintään yksi edustaja. Lisäksi vaikuttamistoimielimiin voidaan valita muita henkilöitä. Aluehallituksen on huolehdittava edellä tarkoitettujen elinten toimintaedellytyksistä.

Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

  1. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja;
  2. selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
  3. valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin;
  4. suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;
  5. järjestämällä mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun;
  6. tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. HUS-yhtymä on järjestämisvastuussa niistä vaativan erikoissairaanhoidon toiminnoista, joista säädetään erikseen laissa tai joista sovitaan järjestämissopimuksessa.

Verotuksen muutokset

Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Lokakuun 2020 arvion mukaan ansiotuloveroja siirretään noin 12,8 miljardia euroa ja yhteisöveroja noin 0,6 miljardia euroa vuoden 2020 tasossa arvioituna.

Ansiotulojen verotus

Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan lokakuun 2020 arvion mukaan 13,26 prosenttiyksiköllä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti. 

Valtionverotuksen kiristäminen aiotaan toteuttaa muuttamalla tuloveroasteikkoa sekä useita eri ansiotuloverotuksen vähennysten parametreja. Samalla valtion- ja kunnallisverotuksen veropohjat yhdistetään. Tämä tarkoittaa sitä, että tulosta tehtävät vähennykset myönnetään jatkossa samoin perustein ja saman suuruisena sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa.

Vaikutukset verovelvollisille

Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset toteutetaan niin, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutusta verovelvollisten verotuksen tasoon. Uudistuksella ei ole tarkoitus keventää eikä kiristää kenenkään verotusta. 

Jatkossa ansiotuloista maksetaan nykyistä enemmän veroa valtiolle, mutta vähemmän kunnalle, jolloin kokonaisuutena verotuksen taso säilyy lähes ennallaan. Hallitusohjelman mukaisesti uudistus toteutetaan niin, että verorakenteen muutokset eivät saa voimaan tullessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Tämän hetkisen arvion mukaan ansiotulojen verotusta on kevennettävä noin 195 miljoonalla eurolla, jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi.

Muita muutoksia verotukseen

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään yhdellä kolmasosalla ja valtion osuutta kasvatetaan vastaavasti. Hyvinvointialueiden verotuksellinen asema tuloverotuksessa vastaa jatkossa muiden julkisyhteisöjen verotuksellista asemaa. 

Valtion- ja kunnallisverotuksen invalidivähennyksistä luovutaan ja vastaava rahamäärä kohdennetaan vammaispalveluiden kehittämiseen. Kun kuntayhtymät siirretään varoineen ja velkoineen voimaanpanolaissa säädetyllä tavalla hyvinvointialueille tai HUS-yhtymälle, omaisuuden siirroista ei ole tarkoitus aiheutua tulo-, arvonlisävero- tai varainsiirtoveroseuraamuksia.

Hankintaneutraalisuuden parantamiseksi hyvinvointialueelle korvataan muuta kuin liiketoimintaa ja verotonta liiketoimintaa varten tehtyihin verollisiin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero sekä sosiaali- ja terveydenhuollon verottomiin hankintoihin sisältyvä laskennallinen vero samalla tavalla kuin kuntasektorille nykyisin.  

Hyvinvointialueiden verotuksellinen asema arvonlisäverotuksessa vastaa muiden julkisyhteisöjen verotuksellista asemaa. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuussa olevat julkisyhteisöt sekä hyvinvointialueyhtymät rinnastetaan hyvinvointialueeseen.

Vaikutukset kuntien rahoitukseen ja omaisuuteen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja tätä myötä niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Tämän takia kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa. Rahoituksen siirtoa valmistellaan edellisellä vaalikaudella ehdotetun ja eduskunnan perustuslakivaliokunnassa käsitellyn mallin perusteella.

Rahoituksen siirto on tarkoitus toteuttaa vähentämällä kunnilta peruspalvelujen valtionosuuksia, kunnallisveroa, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta. Kuntien verotulojen vähentämistä vastaavasti korotettaisiin valtion ansiotuloverotusta ja valtion osuutta yhteisöveron tuotosta. Kuntalaisten ansiotuloverotuksen taso säilyy käytännössä ennallaan.

Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan

Nykyinen kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä edellyttää uudistamista rahoituksen siirron myötä.

Myös valtionosuusjärjestelmän uudistamista on valmisteltu edellisellä vaalikaudella ehdotetun ja eduskunnan perustuslakivaliokunnassa käsitellyn mallin perusteella. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän perusrakenteeseen ja kriteereihin ei esitetä merkittäviä muutoksia. 

Tulojen tasausjärjestelmään (verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus) on esitetty suurempia muutoksia, koska kuntien verotuloista poistuu merkittävä osa. 

Lisäksi suurten kuntakohtaisten taloudellisten muutosten lieventämiseksi järjestelmään on sisällytettävä muutostasauselementtejä.

Omaisuusjärjestelyt turvaavat palvelujen jatkuvuuden

Omaisuusjärjestelyissä valmistelun lähtökohtana on pääpiirteittäin edellisen vaalikauden ehdotusta vastaava malli, jossa

  • sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen kuntayhtymät siirtyisivät hyvinvointialueille varoineen ja velkoineen
  • kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus ja sopimukset siirtyisivät hyvinvointialueille
  • hyvinvointialue vuokraisi kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat siirtymäajaksi.

Hallituksen tavoitteena on, että esityksessä ehdotettavat ratkaisut eivät johda kokonaisveroasteen nousuun. Sote-uudistuksen avulla on tavoitteena hallita nykyistä paremmin julkisen talouden kustannusten kasvua. Tavoitteena on myös paikallisten olosuhteiden huomioiminen.

Hyvinvointialueiden rahoituksen valmistelun lähtökohtia

Hallitusohjelman mukaan hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Hyvinvointialueiden verotusoikeutta valmistellaan.

Hyvinvointialueet päättävät itsehallintonsa nojalla rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. Alueiden väliset erot asukkaiden palvelutarpeissa ja järjestämisen olosuhteissa otetaan huomioon valtion rahoituksen määräytymistekijöissä.

Rahoituksen on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä tavoitteena on myös kustannusten kasvun hillintä. Rahoitusmalli sisältää siten kannusteita kustannusten kasvun hallintaan, jolloin voidaan turvata myös osaltaan julkisen talouden kestävyyttä.

Rahoitus tarkistetaan vuosittain

Hyvinvointialueiden rahoituksen taso tarkistetaan vuosittain. Hyvinvointialueiden itsehallinnollisen päätöksenteon ja pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että rahoitus on alueiden ennakoitavissa. Tämä otetaan huomioon valmisteltavassa mallissa. Samalla pohditaan hyvinvointialueiden kannusteita kehittää ja uudistaa toimintaa ja palveluja.

Hyvinvointialueiden talouden ohjaus

Hyvinvointialueiden talous muodostaa jatkossa merkittävän osan julkisesta taloudesta. Suunnitteilla on valtion ja hyvinvointialueen välinen vuosittainen ohjaus- ja arviointiprosessi. Sen tarkoituksena on arvioida hyvinvointialueiden toimintaa ja rahoituksen riittävyyttä sekä rahoituslain kriteerien toimivuutta. Valtion ohjauksella ja vuotuisen ohjaus- ja arviointiprosessin avulla tunnistetaan ennakoivasti toimintaympäristössä tapahtuvia sekä paikallisia että valtakunnallisia muutoksia.

Hyvän ennakoinnin avulla palveluiden ja toimintatapojen kehittäminen on mahdollista myös taloudellisen tasapainon säilyttämiseksi.

Kuntien rahoituslaskelmat

Hyvinvointialueille siirtyvät sote- ja pelastustoimen kustannukset on laskettu kuntien vuoden 2021 talousarvioiden ja vuoden 2022 taloussuunnitelmatietojen perusteella. Kuntien tulotiedot on päivitetty valtiovarainministeriön uusimpien arvioiden mukaan vuoden 2022 tasolle.

Tarkemmat laskentaperusteet sekä kunnittaiset ja kuntaryhmittäiset vaikutukset kuntien talouteen ilmenevät alla olevasta laskentataulukosta.

Hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat

Huhtikuun 2021 arviolaskelmat on tehty vuoden 2021 talousarviotietojen ja vuoden 2022 taloussuunnitelmatiedon mukaisten kuntien sote-tehtävien ja pelastustoimen kustannusten perusteella. Samalla kustannukset ja rahoitus on viety vuoden 2022 tasolle. 

Vuoden 2022 tasossa kuntien siirtyvät sote-kustannukset ovat yhteensä noin 20,16 miljardia euroa. Kuntien pelastustoimen tehtävien kustannukset ovat vuoden 2022 tasossa 470 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoituspohja on siten 20,63 miljardia euroa. 

Määräytymistekijät perustuvat pääosin vuoden 2020 tilastotietoihin. THL:n alueelliset tarvekertoimet ovat vuodelta 2018, ja ne päivitetään syksyn laskelmassa.

Laskelmia päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Keväällä päivitetään kustannuspohja sekä määräytymistekijät. Syksyn päivityksessä otetaan huomioon laskelmien taustalla olevien aineistojen päivitykset.

Lopulliset rahoituslaskelmat ja toistaiseksi pysyvä siirtymätasaus määritellään vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstietojen perusteella.

Hyvinvointialueiden yksityiskohtaiset rahoituslaskelmat

Hyvinvointialueiden yksityiskohtaiset rahoituslaskelmat tausta-aineistoineen on julkaistu hallituksen esityksen valmisteluaineistossa, joka on saatavilla valtioneuvoston hankeikkunassaAvautuu uudessa välilehdessä.

Arvio hyvinvointialueiden rahoituksesta 2023–2030

Hyvinvointialueiden rahoituksen kehittymistä vuodesta 2023 eteenpäin on kuvattu rahoituksen painelaskelmalla. Laskelmalla pyritään kuvaamaan käytettävissä olevalla tiedolla, miten rahoitus kehittyy alueittain. Siinä joudutaan tekemään lukuisa määrä oletuksia, joten tuloksiin pitää suhtautua varauksella. 

Laskelman pohjan muodostaa kunnilta siirtyvät kustannukset (vuoden 2022 tasossa), rahoituksen määräytyminen poikkileikkaustilanteessa sekä siirtymäajan rahoitus. Rahoitus kasvaa laskelmassa koko maan tasolla rahoituslain mukaisesti arvioidun palvelutarpeen ja hintojen muutosten. Lisäksi laskelmassa on huomioitu rahoitukseen sisältyvä palvelutarpeen määräaikainen korotus 0,2 prosenttiyksiköllä vuosille 2023–2029. Vuodesta 2025 lähtien arvioidusta kasvusta huomioidaan 80 prosenttia. 

Laskelmassa ei ole huomioitu mahdollista rahoituksen jälkikäteistarkastusta tai alueiden lisärahoitustarpeita eikä myöskään mahdollisia tulevia tehtävämuutoksia. 

Koko maan rahoitus on osoitettu alueille hyödyntämällä THL:n some-mallin arvioita palvelutarpeen alueellisista muutoksista, jotka pohjautuvat palvelujen käytön nykytilaan sekä ennusteeseen tulevasta väestörakenteesta. Laskelma ei kuitenkaan pysty vielä tässä vaiheessa ottamaan huomioon oleellisesti rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä, kuten väestön vieraskielisyyttä ja kaksikielisyyttä tai sairastavuudessa tapahtuvia muutoksia.   

Pidemmän aikavälin painelaskelmia tarkennetaan myöhemmin. Keskeinen laskelmia määrittävä tekijä on Tilastokeskuksen alueellinen väestöennuste. Seuraava ennuste valmistuu syksyllä 2021.

Tutki sote-uudistuksen vaikutuksia kuntaasi valtionosuussimulaattorilla

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto on rakentanut sote-uudistuksen kuntakohtaisten arviolaskelmien tulkitsemisen tueksi tiedoston, jonka avulla voi tarkastella sote-uudistuksen vaikutuksista yksittäisen kunnan talouteen uudistuksen eri vaiheissa. Tällä pyritään helpottamaan kunnan talouden suunnittelua sekä luomaan läpinäkyvyyttä uuden valtionosuusjärjestelmän muutoksiin, tasauselementteihin ja laskentaperusteisiin.

Visualisointeja kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksesta

Kokosimme kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksesta powerpoint-paketin, jossa esitellään tärkeimpiä kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvä asioita kuvallisesti. Dioja saa käyttää vapaasti esityksissä. Tiedosto on päivitetty vastaamaan hallituksen 13.10. linjauksia.

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä työskentelee yhteensä noin 212 520 henkilöä. Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyy liikkeenluovutuksilla noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Lisäksi noin 14 400 henkilöä jatkaa Helsingin kaupungin ja 22 800 HUS-yhtymän palveluksessa. Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin jää henkilöstöä edelleen noin 209 650.

Henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana

Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueiden palvelukseen. 

Kuntien palveluksessa sosiaali ja terveydenhuollon palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen, jos henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä. Lisäksi opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit siirtyvät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palvelukseen.

HUS-yhtymäksi muuttuvan nykyisen HUS-kuntayhtymän ja hyvinvointialueen tehtäviä hoitavan Helsingin kaupungin henkilöstön työnantaja ei muutu.

Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella

Siirtyminen hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin, joka johtaa työnantajan vaihtumiseen, katsotaan esityksen perusteella liikkeenluovutukseksi. Työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain liikkeenluovutussäännöksiä sovelletaan kaikkiin uudistuksen yhteydessä toteutettaviin työnantajan vaihtumista merkitseviin muutoksiin. 

Henkilöstö siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ -tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Myös tukipalvelujen henkilöstöä siirtyy hyvinvointialueille 

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavien yksiköiden, laitosten ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. 

Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveyspalveluihin. Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevat tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja kuvantamispalvelut.

Väliaikaiset toimielimet käynnistävät uusien organisaatioiden toiminnan

Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin vastaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes aluevaltuusto on valittu ja sen asettama aluehallitus on aloittanut toimintansa.Valmistelutoimielin voi asettaa keskuudestaan jaostoja hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäviä ja siirtää näitä tehtäviä koskevaa päätösvaltaa jaostolle. Valmistelutoimielimen tehtävänä on yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy hyvinvointialueelle

  1. selvittää hyvinvointialueille siirtyvä henkilöstö ja valmistella aluevaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi
  2. osallistua hyvinvointialueille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen
  3. osallistua hyvinvointialueille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen
  4. osallistua hyvinvointialueille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen
  5. valmistella hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon järjestämistä sekä tilintarkastajan valintaa
  6. päättää hyvinvointialueen vuosien 2021 ja 2022 talousarviosta
  7. osallistuu ensimmäisten aluevaalien järjestämiseen
  8. valmistella muut hyvinvoitalueen toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat.

Valmistelutoimielimen toimivalta on rajoitettu siten, että se voi tehdä sopimuksia enintään 31.12.2023 asti. Kunkin hyvinvointialueen alueen kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja alueen pelastustoimen sekä tarvittaessa muiden viranomaisten on osallistuttava hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmisteluun ja annettava hyvinvointialueelle siinä tarpeellista virka-apua.

Yhtiöittämisestä

Uudistuksessa ei esitetä vastaavaa yhtiöittämisvelvollisuutta kuin edellisellä vaalikaudella esitettiin. Kun hyvinvointialueet järjestelevät tulevaisuudessa palvelutuotantoaan itsehallintonsa perusteella, ne soveltavat voimassa olevia muun muassa liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä vastaavasti, kuin niitä sovelletaan kuntiin ja kuntayhtymiin. Hyvinvointialueiden yhtiöiden ja yhteisöjen lisäeläketurvan säilyminen voidaan turvata niiden liittymisellä Kevan jäsenyhteisöksi. 

Kunta-alan palvelussuhdetta koskeva lainsäädäntö laajenee hyvinvointialueisiin

Kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön (työ- ja virkasuhdetta koskeva lainsäädäntö) soveltamisalaa laajennetaan koskemaan hyvinvointialueiden henkilöstöä.

Siirtyvän henkilöstön mahdollisen lisäeläketurvan ja alempien eläkeikien säilyminen turvataan ehdottamalla Kevan lakisääteisiin jäsenyhteisöihin lisättäväksi hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät.

Työnantajaedunvalvonta perustettavalle uudelle KT:lle

Laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta korvataan lailla kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä. Lailla perustetaan tähän tehtävään Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT -niminen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on toimivalta edustaa kuntia, kuntayhtymiä ja hyvinvointialueita työnantajaedunvalvontaan liittyvissä asioissa. Kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet ovat esityksen mukaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n jäseniä suoraan lain nojalla. 

Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat tai määräysvallassa olevat, laissa tarkemmin säädetyt yhtiöt, säätiöt ja osuuskunnat voivat niin halutessaan olla uuden työnantajaorganisaation jäsenyhteisöjä. 

Kunkin työnantajasektorin tes-ves-toiminnasta päättävät jaostot. Jaostojen jäsenet valitaan kunta- ja aluevaalien voimasuhteiden perusteella sekä kyseisen työnantajasektorin edustajista. Yritysjaoston jäsenet valitaan yritysten edustajakokouksessa. Työmarkkinakeskusjärjestön hallitus valitaan jaostojen jäsenistä ja sen kokoonpanossa huomioidaan eri jaostojen painoarvo.

Uusi KT neuvottelee yhdessä alan pääsopijajärjestöjen kanssa hyvinvointialueille ja muille jäsenilleen omat työ- ja virkaehtosopimukset.

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana sote-uudistusta. Uudistuksen myötä pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki. Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimi on kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.

Uudistuksessa turvataan pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen tiivis keskinäinen yhteys synergiaedun tuottamiseksi ensihoidossa. Pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle. Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 ensihoitotehtävää.

Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus parantaa entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.

Asukkaille uudistus näkyy parantuneena palveluna.

Pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen siirtäminen hyvinvointialueille tapahtuu tiiviissä yhteistyössä sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön kesken. Sisäministeriö vastaa pelastustoimen uudistuksen sisällöllisestä valmistelusta. Pelastustoimen uudistukseen liittyvä sisältö ja aineistot löytyvät sisäministeriön verkkosivuilta.

Sote-ohjauksen uudistaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan yleisestä ohjaamisesta, suunnittelusta ja kehittämisestä.

Ministeriö, hallinnonalan laitokset ja virastot sekä valvontaviranomaiset ohjaavat monin eri tavoin sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, palveluiden tuottamista ja yksittäisiä sote-ammattilaisia.

Perinteisesti ohjauskeinoina ovat olleet säädös-, resurssi- ja informaatio-ohjaus.

Vuorovaikutusta vahvistetaan ohjauksessa

Sote-uudistuksen myötä siirrytään uudenlaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaukseen, jossa ohjataan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä.

Tulevan ohjauksen keskeisenä tavoitteena on, että ohjaus perustuu yhä enemmän ministeriön ja palveluiden järjestäjän väliseen luottamukseen ja jatkuvaan vuoropuheluun. Olennaisena osana vuoropuhelua on yhteinen tietopohja ja ymmärrys sote-palvelujen tilasta.

Jo nykyisen rakenteen aikana, uutena ohjauksen toimintatapana, sosiaali- ja terveysministeriö ja alueet käyvät vuosittain alueelliset neuvottelut. Valtiovarainministeriö osallistuu neuvotteluihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tukee ohjausrakennetta arvioimalla vuosittain palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja kustannustehokasta toteutumista. Ohjauksen ja arvioinnin tietopohjana käytetään kansallista KUVA-mittaristoa.

Alueelliset neuvottelut

Ministeriön ja alueiden välisissä keskusteluissa käydään läpi sosiaali- ja terveydenhuollon tila alueella ja etsitään yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi.

Neuvottelujen keskeisenä tausta-aineistona toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arviot sekä alueiden ja ministeriön omiin havaintoihin perustuvat kehittämishaasteet ja muutostekijät. Alueellisten keskusteluiden ja arviointien mallia kehitetään jatkuvasti yhteistyössä THL:n kanssa. Kehittämisessä käytetään hyödyksi alueiden esiin nostamia tarpeita ohjauksen ja vuorovaikutuksen kokonaisuudessa. 

Syksyllä 2020 pidettävät neuvottelut käydään hallituksen 13. lokakuuta esittelemän lakiesitysluonnoksen mukaisesti. STM käy neuvottelut alueittain 27.10. – 4.12.2020.

Ensimmäiset STM:n harjoitusneuvottelut käytiin osana maakuntatalouden simulointia helmikuussa 2018.

Alla 27.10-4.12.2020 käytyjen hyvinvointialueneuvotteluiden pöytäkirjat sekä liitteet.

Vantaa-Kerava