Koulutus

Kokoomuslaiseen arvopohjaan kuuluu vahvasti sivistys ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Sivistys on avain parempaan tulevaisuuteen. Meille sivistys tarkoittaa sitä, että jokaisella on lähtökohdistaan riippumattomat mahdollisuudet kehittää itseään ja tavoitella unelmiaan läpi elämän. Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa sitä, että jokainen saa tarpeidensa mukaisesti tukea ja yhtäläiset mahdollisuudet edetä.

Tässä ohjelmassa esittelemme kokoomuslaisen näkemyksen koulutuspolitiikasta 2030-luvulle.

Koulutus avain Suomen menestykseen!

Kokoomus haluaa nostaa koulutuksen isompaan osaan. Osaaminen ja osaajat ovat avain Suomen talous- ja työllisyyskasvuun.

Laitetaan koko koulupolku kuntoon aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteen koulutukseen saakka.

Muun muassa näillä keinoilla se tehdään:

Varmistetaan työrauha varhaiskasvatuksessa

Toteutetaan kaksivuotinen esiopetus

Lisätään alakoulussa tunteja perustaitojen oppimiseen

Varmistetaan lukiokoulutuksen saavutettavuus kaikkialla Suomessa

Varmistetaan riittävä ohjaus ja opetus ammatillisessa koulutuksessa

Kasvatetaan korkeakoulujen aloituspaikkamääriä.

Toimintaympäristön kuvaus

Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat ja laaja pedagoginen vapaus toteuttaa opetusta. Koulutusjärjestelmämme on tuottanut erinomaisia oppimistuloksia, lisännyt mahdollisuuksien tasa-arvoa sekä mahdollistanut maksuttoman koulutuksen aina ylimmälle tasolle asti.

Kuitenkin ilmassa on huolestuttavia signaaleja. Suomalaisten oppimistulokset ovat olleet PISA-tutkimusten mukaan laskusuunnassa vuodesta 2006 alkaen. Tämä on huolestuttava kehityssuunta, johon emme ole osanneet puuttua riittävällä tavalla. Koronapandemia osaltaan on lisännyt lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointivajetta.

Jokaisesta ikäluokasta noin 15 prosenttia jää ilman toisen asteen tutkintoa. Nuorisobarometrin mukaan suurin syy keskeyttämiseen on ollut väärä alan valinta. Kokoomus haluaa, että jokainen nuori saavuttaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

Lokakuussa 2022 julkaistussa OECD-tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut keskitason alapuolelle siinä, missä vuonna 2000 olimme OECD-maiden korkeimpien joukossa.
Suomen haasteena on myös krooninen osaajapula. Meidän on nostettava osaamistasoamme ja varmistettava, että jokainen suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja entistä useampi nuori myös korkea-asteen tutkinnon.

Samaan aikaan kun meillä on pulaa osaavasta työvoimasta, esimerkiksi lokakuussa 2022 oli 232 400 työtöntä työnhakijaa. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia on luotava ja varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan työllistyäkseen.

1. VAIKUTTAVA VARHAISKASVATUS

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Varhaiskasvatus on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kokonaisuus kasvatuksesta, opetuksesta ja hoidosta, missä pedagogiikka painottuu.

2. ESI- JA PERUSOPETUKSESTA VAHVEMPI ALKU KOULUPOLULLE

Oppimistulokset ovat laskeneet jo vuodesta 2006 saakka. Tuoreen OECD:n raportin mukaan Suomessa koulutustason lasku on jatkunut ja olemme pudonneet keskikastiin. Perusopetusta on kehitetty sirpalemaisesti hankerahoituksella, mikä on uuvuttanut niin hallinnon kuin opettajat.

Tulevaisuudessa on keskityttävä perustaitojen ja -valmiuksien parantamiseen ja siirryttävä vakaaseen perusrahoitukseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot toisen asteen opintoihin. Jos perusta ei ole kunnossa, on siihen haastavampaa myöhemmässä vaiheessa puuttua. Panostetaan perustaitojen oppimiseen antamalla lisää aikaa opettajille ja oppilaille. Tämä tarkoittaa enemmän opetusta ja oppilaiden kohtaamista arjessa. Opettajille, koulunkäynnin ohjaajille sekä muulle henkilökunnalle on turvattava työrauha, jotta he voivat keskittyä tärkeimpään tehtäväänsä – lasten ja nuorten opetukseen sekä kasvun ja kehityksen tukemiseen.

3. LUKION LAAJA-ALAISELLA YLEISSIVISTYKSELLÄ KOHTI TULEVAISUUDEN HAASTEITA

Lukiouudistus toteutettiin onnistuneesti viime vaalikaudella. Uudistuksen myötä opiskelijoille säädettiin oikeus erityisopetukseen. Lisäksi mahdollistettiin ylioppilaskokeiden rajaton uusiminen. Lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön viime vuoden elokuussa.

Lukiolaisten hyvinvointi on iso huolenaihe, sillä vuoden 2022 Lukiolaisbarometrin mukaan noin kolmasosa opiskelijoista kokee tarvitsevansa enemmän tukea opiskeluun. Jopa 62 prosenttia lukiolaisista kokee, että opiskelu on henkisesti raskasta. Opetukseen ja suoritusten arviointiin ollaan silti hyvin tyytyväisiä.

Lukiokoulutuksessa on panostettava- opintojen ohjaukseen ja moniammatilliseen tukeen siten, että kenenkään koulutus ei keskeytyisi, vaan oppilas saa tarvitsemansa tuen siirtyäkseen koulupolulla eteenpäin. Tukea on kohdistettava erityisesti niille nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen opetuksessa. Ennen kaikkea tarvitsemme toimenpiteitä jo peruskoulun aikana, jotta perusta jatko-opinnoille on vahva.

4. KOHTI PAREMPAA AMMATILLISTA OSAAMISTA

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on varmistaa jokaiselle opiskelijalle riittävät ammatilliset ja sivistykselliset valmiudet siirtyä opintojen jälkeen työelämään. Ammatillisen koulutuksen reformilla lisättiin työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja varmistettiin opintojen henkilökohtaistaminen, jotta opiskelijoiden tarpeet voidaan huomioida paremmin.

Ammatillisen koulutuksen haasteena on riittävän ja laadukkaan opetuksen ja ohjauksen varmistaminen kaikille opiskelijoille, jotta jokaisella nuorella on mahdollisuus suorittaa toisen asteen tutkinto. Toinen haaste on koulutuksen heikko vastaavuus työelämän tarpeisiin. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista useampi kuin joka kymmenes jää valmistumisensa jälkeen työttömäksi. Aikuisille suunnattu ammatillinen koulutus painottuu pitkäkestoiseen perustutkintokoulutukseen, mikä rajoittaa koulutukseen osallistuvien määrää.

Koulutuksen keskeyttämistä toisella asteella on vähennettävä määrätietoisesti. Jokaisella toiselle asteelle tulevalla on oltava opiskelun taidot, motivaatio ja kokemus oman alan löytämisestä. Varmistetaan, että jokainen opiskelija saa ansaitsemansa ja lain edellyttämät henkilökohtaiset suunnitelmat. Tavoitteena ei voi olla vähempää kuin se, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon.

5. YLIOPISTOT RATKAISEMASSA AIKAMME SUURIA KYSYMYKSIÄ

Korkeakoulujärjestelmämme perustuu jatkossakin duaalimalliin eli yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen järjestämään koulutukseen. Molemmilla koulutusmuodoilla on oma keskeinen tehtävänsä osana koulutusjärjestelmäämme.

Yliopistojen haasteena on löytää uusia ratkaisuja aikamme suuriin kysymyksiin. Vihreä siirtymä, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, digitalisaatio ja väestön muutos vaativat uudenlaisia ratkaisuja, joita on mahdotonta synnyttää ilman huippuluokan tutkimusta.

Suomalaisten yliopistojen tehtävänä on maailman kovimman tiedehuipun tavoittelu. Vain riittävän korkealaatuiset, suuret ja uniikit osaamiskeskittymät houkuttelevat kansainvälisiä investointeja ja kansainvälisiä osaajia. Monet kilpailijamaamme ovat tehneet strategisen valinnan korkealaatuisiin osaamiskeskittymiin tehtävistä panostuksista, ja kilpailu tieteen kentällä on kovaa. Näistä osaamiskeskittymistä uusin tieto, tutkimustulokset ja osaaminen leviävät koko yhteiskuntaan. Suomalaisen yliopistokentän julkinen resurssointi on nostettava vähintään pohjoismaisten verrokkien tasolle sekä palattava selkeiden profiilien rakentamiseen.

Yliopistojen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä on vahvistettava. Työelämän osaamistarpeet kasvavat ja merkittävin kasvupotentiaali on kaikkein tuottavimmissa työpaikoissa. Olemme sitoutuneita siihen, että vähintään puolet nuorista ikäluokista suorittaisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan suomalaisten nuorten koulutustaso polkee paikallaan ja muissa teollisuusmaissa koulutustaso nousee harppauksin. Ikäluokkien pieneneminen ei näy vielä korkeakouluissa, mutta työikäisen väestön väheneminen lisää tarvetta kansainvälisten opiskelijoiden määrän merkittävään lisäämiseen. Samanaikaisesti jatkuvan oppimisen tarve jo työelämässä olevilla on suuressa kasvussa, mikä myös vaatii paljon yliopistoilta.

Kokoomus on vahvasti sitoutunut Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -työn tavoitteisiin niin korkea-asteen suorittaneiden nuorten aikuisten määrän kasvattamiseen 50 prosenttiin kuin TKI-rahoituksen nostoon 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. TKI-rahoituksesta reilu puolet on tutkimustyötä, jota tekemään tarvitaan merkittävä määrä lisää osaajia. TKI-rahoituksen tavoitetason saavuttaminen edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia korkeakouluissa tapahtuvaan opetukseen niin tutkinto-opetuksessa kuin erilaisissa jatkuvan oppimisen muodoissa.

Lisäksi on muistettava, että opetuksen lisäysten ohella myös tutkimukseen on panostettava, sillä on entistä tärkeämpää, että kaikki opetus perustuu uusimpaan, tutkittuun tietoon, joka välittyy mahdollisimman nopeasti myös elinkeinoelämän käyttöön.

6. VAIKUTTAVAMPAA AMMATTIKORKEAKOULUTUSTA

Ammattikorkeakoulujen haasteena on vastata työelämän nopeasti uudistuviin osaamistarpeisiin, tukea yritysten uudistumista ja nostaa väestön osaamis- ja koulutustasoa. Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli alueiden elinvoiman kehittäjänä ja työ- ja elinkeinoelämän uudistajana.

Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteys ei ole riittävän vahva. Työelämässä on valtava pula osaajista. Ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksella on tärkeä rooli väestön koulutustason nostamisessa, mutta akuutteihin osaajatarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan nopeammin vaikuttavia toimia. Kasvava maahanmuutto vaatii uusia toimia tulijoiden osaamisen tunnistamiseksi ja suomalaisille työmarkkinoille tarvittavan osaamisen varmistamiseksi.

Kokoomus on vahvasti sitoutunut Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -työn tavoitteisiin. Olemme sitoutuneita niin TKI-rahoituksen 4 prosentin BKT-tavoitteeseen kuin siihen, että vähintään puolet nuorista ikäluokista suorittaisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. TKI-rahoituksen tavoitetason saavuttaminen edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia korkeakouluissa tapahtuvaan opetukseen niin tutkinto-opetuksessa kuin erilaisissa jatkuvan oppimisen muodoissa.

7. KORKEATASOINEN OPETTAJANKOULUTUS ON VAHVUUTEMME TULEVAISUUDESSAKIN

Suomalaisen koulutusjärjestelmän ehdoton vahvuus on korkeasti koulutetut opettajat. Viime aikoina on alkanut esiintyä huolestuttavaa kehityskulkua sen suhteen, että yhä useampi opettaja harkitsee alanvaihtoa. Opetusalan veto- ja pitovoimasta on syytä olla huolissaan ja ottaa tilanne vakavasti.

Opettajien on voitava keskittyä perustehtäviinsä. Tämä edellyttää, että heitä ei kuormiteta ylimääräisillä hankkeilla tai liiallisella byrokratialla. Koulutusjärjestelmän kehitystyötä on tehtävä yhdessä opettajien kanssa.

Maailman parhaille opettajille on annettava työrauha. Kokoomus haluaa varmistaa, että opettajien kelpoisuusvaatimukset säilyvät vähintään nykytasolla. Lisäksi on jatkettava viime kaudella käynnistettyä työtä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämistä.

Kokoomus ehdotukset:

Opettajien kelpoisuusvaatimukset säilytetään vähintään nykytasolla. Pitkällä aikavälillä varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tulisi edellyttää kasvatustieteen maisterin tutkintoa.
Opettajankoulutusfoorumin toiminta vakiinnutetaan. Opetusalan vetovoimatekijät on selvitettävä valtakunnallisesti, jotta voidaan tehdä toimenpiteitä alan houkuttelevuuden vahvistamiseksi
Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämistä on määrätietoisesti jatkettava. Jokaisella opettajalla on oltava mahdollisuus oman osaamisen päivittämiseen ja kehittämiseen läpi työuran. Säädetään lakisääteinen oikeus täydennyskoulutukseen
Parannetaan suunnitelmallisesti opetushenkilöstön digitaalista osaamista tukemalla opettajien perus- ja täydennyskoulutusta ml. digitutortoiminta niin, että opetushenkilöstö osaa hyödyntää digitaalisia ratkaisuja (ml. analytiikkatyökalut pedagogisesti järkevällä tavalla huomioiden uudenlaiset tavat rakentaa yhteisöllisyyttä.)

8. VAHVISTETAAN TAITEEN PERUSOPETUKSEN SAAVUTETTAVUUTTA

Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Taiteen perusopetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuuksia opiskella taidetta pitkäjänteisesti, päämäärätietoisesti ja omien kiinnostuksen kohteiden suuntaisesti.

Opetus kehittää taiteenalalle ominaista osaamista ja antaa valmiuksia hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetus luo edellytyksiä taiteen ja taidekasvatuksen kehittämiselle Suomessa. Taiteen perusopetuksen tehtävää toteutetaan yhteistyössä muiden taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Taiteen perusopetus on osa koulutusjärjestelmää ja sitä ohjataan oman lainsäädännön, opetussuunnitelman perusteiden ja rahoituksen kautta. Taiteen perusopetusta voi järjestää kunta tai opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämisluvalla kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö tai säätiö. Opetettavia taiteenaloja on yhdeksän: arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, mediataiteet, musiikki, sanataide, sirkustaide, teatteritaide ja tanssi.

Kokoomuksen ehdotukset:

Selvitetään taiteen perusopetusta säätelevän lain uudistamistarpeet
Taiteen perusopetuksen rahoitus turvataan ja selvitetään mahdollisuudet lisätä järjestämislupia koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi
Tuetaan taiteen perusopetuksen järjestäjiä niiden laatutyössä.

9. RATKAISUJA OSAAJAPULAAN

Suomen menestymisen edellytyksenä on osaavan työvoiman saatavuus ja työttömien määrän vähäisyys. Väestön ikääntyminen näkyy osaajien ja työvoiman tarpeen heikossa kohtaannossa, joka jo jarruttaa Suomen taloutta. Yrityksillä on rekrytointihaasteita lähes kaikilla toimialoilla ja kaikissa maakunnissa.

Julkisten palveluiden osalta Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä varhaiskasvatuksen saatavuus on jo vaarantunut. Myös opetusalaa uhkaa osaajapula. Koulutukseen perustuvia ammattisuojia ja pätevyysvaatimuksia tulee tarkastella kriittisesti ja arvioida tilanteita yksilöiden osaamisen perusteella. Haaste osaajapulaan ei ole pelkästään koulutuspoliittinen kysymys, vaan laajempi eri politiikan lohkoja koskeva ongelma.

Osaajapulaan haetaan ratkaisuja myös vapaan sivistystyön keinoin. Jatkossakin on tärkeää huolehtia vapaan sivistystyön mahdollisuuksista toteuttaa tärkeää tehtäväänsä kaikkien saamiseksi koulutuksen pariin järjestämällä oppimisvalmiuksia ja elämänhallintaa parantavia opintoja, perustaitojen oppimista, maahanmuuttajakoulutusta ja vammaisten koulutusta. Ratkaisujen löytäminen edellyttää politiikkasektoreiden välistä yhteistyötä sekä digitalisaation hyödyntämistä.

Kokoomuksen ehdotukset:

Koulutusmääriä on työvoimapulasta kärsivillä aloilla edelleen kasvatettava voimakkaasti. Erilaiset muunto- ja täydennyskoulutusväylät on hyödynnettävä täysimääräisesti. Lisäyksille on turvattava myös riittävä rahoitus.
Laajennetaan Talent Boost –ohjelmaa laajemmaksi maahanmuutto-ohjelmaksi, jonka kautta korkeakoulut ja ammatillinen koulutus tukevat työnantajia kansainvälisessä rekrytoinnissa. Ohjelman puitteissa vahvistetaan Suomessa vaadittavan ammattipätevyyden ja kansalliskielten koulutusta erityisesti työvoimapula-aloilla. Vakinaistetaan projekteissa kehitetyt ulkomailla koulutettujen sairaanhoitajien pätevöittämiskoulutusten toimintamallit osaksi ammattikorkeakoulujen perustoimintaa. Laajennetaan pätevöitymiskoulutuksia myös muille aloille.
Nopeutetaan ja kehitetään entisestään kansainvälisten osaajien lupa- ja asettumisprosesseja, jotta osaajat saadaan mahdollisimman sujuvasti Suomeen ja koulutukseen tai töihin. Lisäksi kehitetään ulkomaalaisen tunnistamiseen liittyviä käytänteitä nykyistä laaja alaisemman etäasioinnin mahdollistamiseksi.
Osana ulkomaisen työvoiman houkuttelua tuetaan perheiden kotoutumista lisäämällä mahdollisuuksia englanninkieliseen varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen. Samalla tuetaan kieli- ja kulttuuritietoisen koulutuksen laajentamista myös lukiokoulutuksessa.
Maahan muuttavien ja jo muuttaneiden suomen / ruotsin kielen opettaminen vaatii remontin, joka ulottuu kaikille koulutusasteille. Samalla on varmistettava, että kieltenopetus integroituu nykyistä paremmin työmarkkinoille tai jatko-opintoihin valmistavaan koulutukseen.
Julkisesti rahoitetun jatkuvan oppimisen tarjonnan perustana ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset ja vapaan sivistystyön toimijat, joiden koulutustarjontaa tulee ohjata aloille, joilla työllisyys on voimakasta ja joita uhkaa työvoimapula. Työelämän nopeisiin muutoksiin vastaamiseksi tarvitaan yhdessä työnantajien kanssa järjestettäviä tutkintoa lyhyempiä koulutuksia.
Hyödynnetään digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia koulutustarpeiden ennakoinnissa ja uusien aloituspaikkojen kohdentamisessa.