Olemme sivistyksen puolue

Sivistyksellä on monta ulottuvuutta: tiedollinen, taidollinen sekä sydämen sivistys. Kasvatus ja koulutus antavat sivistykselle pohjan: ymmärryksen historiasta, valmiuksia jäsentää ilmiöitä ja asettaa niitä oikeisiin mittasuhteisiin. Sivistystä on myös taiteen ja kulttuurin monien muotojen ymmärrys ja arvostus. Sivistys on taitoa käyttää tietoa. Se on taitoa ajatella, taitoa soveltaa ja taitoa luoda uutta. Sydämen sivistystä tarvitaan, jotta kykenemme asettumaan toisen ihmisen asemaan, toimimaan moraalisesti ja arvostamaan erilaisuutta.

Toisten ihmisten arvon tunnustaminen ja myötätunto muita kohtaan on sivistyneen ihmisen keskeinen luonteenpiirre. On parempi rakentaa sille, mikä yhdistää ihmisiä kuin sille, mikä erottaa. Ihmisyyteen kuuluu oman rajallisuuden hyväksyminen ja armollisuus sekä itseä että toisia kohtaan. On hyväksyttävä se, että vaikka kukaan ei ole virheetön, jokaisella on sama ihmisarvo.

Sivistykseen kuuluu myös ympäristöstä huolehtiminen ja eläinten hyvä kohtelu. Eläimillä ja luonnolla on ihmisen tarpeista riippumaton arvo itsessään. Luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi on suojeltava riittävän laajoja erilaisten luontotyyppien kokonaisuuksia. Vastuu ympäristöstä kuuluu meille kaikille.

Sivistynyt keskustelu perustuu tosiasioihin ja on rakentavaa eikä hajottavaa. Tosiasiat eivät ole arvovaltakysymyksiä. Korostamme tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja luotamme tieteeseen ihmisen keinona tavoitella aina vain tarkempaa käsitystä siitä, mikä on totta ja mikä ei. Koulutus, tiede ja tutkimus sekä taide ja kulttuuri ovat Suomen kaltaiselle pienelle maalle elintärkeitä keinoja menestyä ja kasvattaa kansalaistensa hyvinvointia. Totuus on meille perusarvo.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan kykyä tunnistaa mahdollisuudet muuttua itse, luoda uutta ja uudistaa vanhaa. Vastuu lapsista ja nuorista merkitsee tehtävää kasvattaa heistä vastuullisia ja empaattisia ihmisiä, jotka etsivät aina muutosta kohti parempaa ja uskovat tulevaisuuteen.

Sivistys auttaa ihmistä toimimaan oikein. Suhtaudumme tulevaisuuteen myönteisellä uteliaisuudella ja optimistisesti. Haluamme rakentaa luottamusta ja ymmärrystä ihmisten ja ihmisryhmien välille. Ennen kaikkea uskomme ihmisen hyvyyteen, myötätuntoon ja empatiaan. Niiden pohjalta rakentuvat hyvä elämä, hyvä Suomi ja hyvä maailma.

Ihminen ensin

Haluan rakentaa yhdessä ihmiskeskeisen vapauden Suomen, jossa ahkeruudesta palkitaan, ihmisille annetaan enemmän tilaa yrittää, kilpailu on reilua, markkinat toimivat ja hyvinvointipalvelut turvataan. Antamalla ihmisille mahdollisuuksia voimme luoda uskoa tulevaisuuteen. Seniorit ovat yhteiskuntamme tunnustettu voimavara. Tarvitsemme ja arvostamme heidän kokemustaan ja osallistumistaan. Huolehdimme myös, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja iäkkäät saavat arvokkaan vanhuuden.

Lähtökohta tähän on talous: Kasvava elintaso ja julkinen talous pelastetaan vain vireällä kansantaloudella: työllä, tulevaisuuden uskolla ja halulla rakentaa uutta. Talouskasvu on ainoa tapa rahoittaa tulevaisuuden palvelut. 

Yhteiskunnan suuret haasteet: hyvinvointipalveluiden rahoituspohjan turvaamisesta ilmastonmuutokseen ja sosiaalisiin ongelmiin eivät ole syitä helpottaa velkaantumista ja romuttaa vastuullisen taloudenpidon sääntöjä. Päinvastoin. Haasteista selviytymisen edellytys on vahva julkinen talous. Myös ilmastopolitiikan on oltava kustannustehokasta.

Kokoomuksen vaihtoehdon perusta on työllisyys ja yrittäjyys: Me haluamme varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus kannatella itseään omalla työllä. Samalla kevennämme tuloverotusta yli miljardilla eurolla, sillä yksilön tulee saada päättää oman työnsä hedelmistä nykyistä enemmän. Vahvistamalla työllisyyttä ja huolehtimalla kilpailukyvystä pystymme houkuttelemaan uusia investointeja ja osaamista.

Työ ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä sivistyksen ja koulutuksen kanssa: Rahoituksen tasoakin tärkeämpää on lopettaa jatkuva hankeralli kouluissa, jotta maailman parhaat opettajamme voivat keskittyä työhönsä. 

Vanhusten hoito on laitettu kuntoon kokonaisuutena: Omaishoito, perhehoito, kotihoito, asumispalvelut ja ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan palvelut ymmärretään kaikki keskeisiksi osiksi vanhusten hoitoa. Palvelujen tuottamiseen tarvitaan kaikki mukaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjontaa täydentävät yritykset ja järjestöt. Kaikilla suomalaisilla on pääsy perusterveydenhuollon palveluihin.

Esteettömät ja saavutettavat palvelut: Palvelut on alusta alkaen rakennettava esteettömiksi ja selkokielisiksi kaikille. Myös näkö- ja kuulovammaisille henkilöille saavutettaviksi ja ikäihmisten erityistarpeet huomioon ottaen.

Laadukkaat ikäihmisten palvelut: Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ja itsensä näköiseen vanhuuteen. Parannetaan omaishoitajien asemaa ja tuetaan heidän jaksamistaan. Panostetaan kotihoidon, palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan laatuun. Riittävä tuki ja palvelut kotiin omaishoitajien jaksamisen tueksi.

Työ tuo henkistä ja taloudellista hyvinvointia

Työ antaa toimeentulon, sosiaalista pääomaa ja mahdollisuuden toteuttaa itseään ja omia haaveitaan. Jokaisen osallistuminen on tärkeää. Työllisyyden vahvistaminen on ensisijainen keino ihmisten hyvinvoinnin ja tulojen kasvattamisessa. Riittävä työssä käyvien määrä ratkaisee, onnistummeko kuromaan umpeen hyvinvointipalveluiden rahoituksen kroonisen alijäämän. Mikäli emme onnistu vahvistamaan julkista taloutta työllisyyden avulla, alkaa keinovalikoima loppua. Jäljelle jää menojen sopeuttaminen.

Lopulta työpaikat syntyvät vain kannattavan yritystoiminnan seurauksena. Suomen Yrittäjien lokakuun yrittäjägallupin mukaan jopa 65 prosentilla työnantajayrityksistä oli vaikeuksia löytää riittävästi osaavaa työvoimaa. Jäykät työmarkkinamme, kannustinloukut ja heikko työperäinen maahanmuutto jarruttavat orastavaa kasvupyrähdystä. Käsiparien puute uhkaa tilauksessa olevia toimituksia ja suunnitteilla olevia investointeja. Työikäisen väestön supistuminen on ongelma myös pitkällä aikavälillä. Valtiovarainministeriön mukaan työvoiman väheneminen heikentää potentiaalista talouskasvua jo lähivuosina.

• Työn vastaanottaminen on tehtävä kannattavaksi kaikissa tilanteissa. Työttömyysturvan täytyy olla väliaikainen tuki turvaamaan nopeaa siirtymää uusiin haasteisiin, ei pysyvä toimeentulon muoto.
• Nykyisin tukea saavan käteen jäävät tulot voivat jopa pienentyä, jos ottaa työtä vastaan. Toisaalta jyrkkä marginaaliverotus syö kannustimet lisätyön tekemisestä, riskin ottamisesta ja uralla eteenpäin ponnistelusta. Kokoomuksen mielestä jokaisesta ansaitusta eurosta tulisi jäädä käteen vähintään puolet.
• Yritykselle työn tarjoaminen täytyy tehdä houkuttelevaksi. Jotta työnantaja pystyisi maksamaan työntekijälle käteen palkkaa noin 2400 euroa, tulee työnantajan maksaa päälle veroja ja sivukuluja noin 1800 euroa.
• Suomen korkea verokiila ei mahdollista kannustavan palkan maksamista ja jättää palkansaajalle käteen vähemmän kuin verrokkimaissa. Häviämme kireän verotuksen takia kilpailun kansainvälisten osaajien ja innovaattoreiden houkuttelussa.

http://www.velkakello.fi/

https://tutkibudjettia.fi/talousarvio/menot

Menokehys asetettaan vastuulliselle tasolle ja niistä pidettään kiinni. Verotusta ei kiristetä, koulutukseen panostettaan, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikkaa hoidettaisiin pragmaattisesti ja ratkaisukeskeisesti. Kokoomuksen vaihtoehto yhdistää hyvinvointipalvelut turvaavan vastuullisen talouspolitiikan ja rohkeat panostukset kasvuun. Kokoomus rakentaisi 2020-luvun talouspolitiikan neljän tavoitteen ympärille: 

1. Yrittäjyystavoite Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa yrittäjällä on mahdollisuus ottaa riskiä, onnistua ja epäonnistua, kasvattaa yritystään ja palkata ihmisiä töihin. Kokoomus ottaisi Suomen tavoitteeksi työnantajayritysten määrän kasvattaminen 90 000:sta 100 000:een ja pk-yritysten määrän 20 000:sta 25 000:een.	2. Vaurastumistavoite Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa ihmisillä on mahdollisuus vaurastua osaamisella, ahkeruudella, työllä ja yrittämisellä. Haluamme, että suomalaiset voivat keskimäärin kasvattaa nettovarallisuuttaan 50 % uoteen 2030 mennessä. Haluamme myös, että Suomen nettoinvestoinit aineelliseen ja aineettomaan pääomaan saadaan käännettyä reilusti positiiviseksi.
3. Työllisyystavoite Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa jokaisella työikäisellä ja -kykyisellä on mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään. Kokoomuksen mielestä Suomen on tavoiteltava 80 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2030 mennessä, jotta hyvinvointipalveluiden rahoitus on turvattavissa.	4. Kestävyystavoite Kokoomus haluaa pelastaa hyvinvointipalvelut ja puhtaan ympäristön myös tuleville sukupolville. Talouspolitiikan tavoitteeksi on asetettava julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen ja talouskasvun ekologinen kestävyys.

Tämänhetkisen epävakauden vaikutus hintoihin, talouteen, työllisyyteen muistuttaa valitettavasti siitä, mitä tapahtui 1990-luvun laman aikana.

Vuosi 1989 oli merkittävä, sillä Berliinin muuri sortui eli Itä-Saksa yhdistyi Länsi-Saksaan ja Neuvostoliitossa alkoi myös muutosten ja epävakauden aika. Tämä vaikutti Suomen viennin laskuun ja korkotason nousuun sekä valtion velan lisääntymiseen. Myös pankit olivat ottaneet valuuttalainaa ja pankkien tilanne heikkeni. Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, joka heikensi Suomen vientiä entisestään ja syvensi edelleen talousvaikeuksia ja lamaa. Asuntojen hinnat hinnat olivat nousseet nopeast 80 luvun lopulla. Asuntokupla puhkesi 90 luvun alussa ja asuntojen hinnat romahtivat yhtä nopeasti kuin olivat nousseet paria vuotta aiemmin. Pankit alkoivat pyytää lisätakuita asuntovelallisilta, koska asuntojen arvo oli laskenut huomattavasti verrattuna lainananto hetkeen. Taloudellisen tilanteen takia asuntokauppa pysähtyi ja monet eivät pystyneet maksamaan asuntolainojaan menetettyään työnpaikan. Suomen pankki kielsi pankkeja enää antamasta lainaa, koska pankkien tilanne oli kriittinen. Moni asuntovelallinen joutui myymään asuntonsa paljon halvemmalla tai pankki otti asunnon haltuun, jos lisätakuita ei löytynyt. Monille ihmisille jäi velkaa, sillä he olivat ostaneet muutamaa vuotta aiemmin huippuhintaan asunnon, jonka he nyt joutuivat myymään tai antamaan pankille paljon halvemmalla markkinahinnalla.

Suomessa oli ollut vahvan markan politiikka koko 80-luvun ja nousukausi oli jatkunut lähes 10 vuotta. Poliittinen ilmapiiri halusi irtaantua Kekkosen aikaisesta Suomesta, jolloin suhteet Neuvostoliittoon olivat kaikkein tärkeimmät ja varovaisuutta piti noudattaa, jotta hyvät välit Neuvostoliittoon säilyisivät. Kekkosen sairastuttua, valittiin Mauno Koivisto presidentiksi. Koiviston Suomi läheni länttä ja halusi sitoa poliittiset suhteet Eurooppaan. Vahvan markan aikana oli myös alettu maksamaan parempia työttömyyskorvauksia, äitiyslomat olivat pidentyneet nykyisen mittaisiksi. Työttömyyskorvausta maksettiin myös nuorille 18-vuotiaille, joilla ei ollut juurikaan työkokemusta. Kun 90- luvun lama iski, ei työtä löytynytkään näille nuorille ja monet kokeneet työntekijätkin joutuivat työttömiksi ja yrityksiä meni konkurssiin ennätysmäärä. Tämän seurauksena valtion velka kasvoi 1990-1992 valtavasti, koska valtion tulot pienenivät ja menot lisääntyivät työttömyyden ja huonon rahapolitiikan takia.

Suomen markkaa oli pidetty vahvana suhteessa Saksan markkaan tai muihin valuuttoihin. Puuteollisuuden tuotteista oli myös ylitarjontaa, joten Saksan ja Neuvostoliiton tilanteen lisäksi vahvan markan politiikka aiheutti viennin jyrkän laskun. Yläpuolella oleva kuvio näyttä Suomen hallituksen ja Suomen pankin Suomen markalle tekemät rahapoliittiset toimet. Tätä 80-90 luvun vaihteen rahapolitiikkaa on arvosteltu vahvasti ja siitä on tehty monenlaisia analyysejä ja dokumentteja. On arvosteltu, ettei kerrottu markan kytkemistä Ecuun, eikä myöhemmin euroon. Olin itse opiskelijana Helsingin yliopistossa ja kansantalouden kurssilla syksyllä 1991, jolloin professorina oli Pekka Sutela. Yhdellä luennolla professori Sutela kertoi, että oli tehty päätös markan laittamisesta kellumaan ilman hänen neuvonantoa ja että tämä olisi virhe. Markka oli ollut kiinteä valuutta, jonka arvon olivat päättäneet Suomen hallitus ja Suomen pankki, mutta Markan kelluminen tarkoitti sitä, että Markan arvo määräytyi kysynnän ja tarjonnan mukaan. Lisäksi joudutti pakkodevalvoimaan markka vuonna 1991 ja Markan kellumaan laittaminen syksyllä 1992 devalvaation jälkeen, pahensi lamaa vielä entisestään.

Lopputuloksena on Suomen lähihistorian järkyttävin lama: työttömyys nousi lähes 20 prosenttiin, konkursseja tuli valtavasti. Asuntojen hinnat romahtivat ja monelle yksityishenkilölle jäi lainaa, vaikka asunto oli mennyt pankille. Tämä kaikki oli monella ihmiselle liikaa ja surulisin tapahtuma historiassamme on itsemurhien valtava määrä 90- luvun vaihteessa.

Turvallisuus on kaiken hyvinvoinnin perusta

Turvallisuuden parantaminen edellyttää riittäviä voimavaroja viranomaisille ja oikeuslaitokselle, jotta ihmisten oikeusturva toteutuu. Jokaisen on saatava asiansa käsiteltyä viivytyksettä ja kohtuullisin kustannuksin. Se vaatii viranomaisten yhteistyötä, tietojen vaihtoa ja ennakointia. Pelastuspalvelut on turvattava, jotta jokainen voi luottaa avun saamiseen hädän hetkellä. Suomen on oltava turvallinen kaikille sekä kaduilla että kodeissa. 

Suomi on aktiivinen Naton jäsenmaa, jonka toiminta tuottaa lisää turvallisuutta. Pohjoisen Euroopan turvallisuuden parantaminen on meille sydämen asia. Haluamme kehittää EU:n yhteistä puolustusta ja vähentää taloudellista riippuvuutta Kiinasta. Vahvistamme myös kahdenvälistä puolustusyhteistyötä erityisesti Yhdysvaltojen sekä muiden Pohjoismaiden ja Baltian kanssa.

Pidämme vahvasti huolta omasta puolustuksesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä puolustamme itsenäisten valtioiden oikeutta päättää omista asioistaan. Suomalaisten maanpuolustustahto on kansainvälisesti vertaillen korkea, ja haluamme sen edelleen voimistuvan. Toimiva oikeusvaltio ja uskottava puolustus ovat turvallisen yhteiskunnan ydin. Suomalaisille Suomi ja suomalainen yhteiskunta ovat puolustamisen arvoiset.

Terveys on tärkein

Haluan, että ihmiset pääsevät sujuvasti hoitoon ja että rajalliset resurssit riittävät sekä koulujen kuraattori ja psykologi palveluihin että ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin.

Seniorit ovat yhteiskuntamme tunnustettu voimavara. Tarvitsemme ja arvostamme heidän kokemustaan ja osallistumistaan. Huolehdimme myös, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja iäkkäät arvokkaan vanhuuden.

Vanhusten hoito on laitettu kuntoon kokonaisuutena. Omaishoito, perhehoito, kotihoito, asumispalvelut ja ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan palvelut ymmärretään kaikki keskeisiksi osiksi vanhusten hoitoa. Palvelujen tuottamiseen tarvitaan kaikki mukaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjontaa täydentävät yritykset ja järjestöt. Kaikilla suomalaisilla on pääsy perusterveydenhuollon palveluihin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on saatettu päätökseen, ja ihmiset pääsevät jonoista nopeammin hoitoon. Terveyspalveluiden tehokkuuden ja saatavuuden lisäksi huomiota kiinnitetään vaikuttavuuteen. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että tarvittavan avun, hoidon ja hoivan saa silloin, kun niitä tarvitsee. Kokoomus haluaa parantaa erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluita ja terveyden edistämisen roolia sote-rahoituksessa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ongelmat hoidetaan kuntoon, sitä vähemmillä inhimillisillä ja taloudellisilla kustannuksilla selvitään.

• Nopeat ja laadukkaat palvelut: Hyvällä johtamisella ja uusilla toimintatavoilla on mahdollisuus parantaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että palveluiden laatua. Hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen erikoissairaanhoidossa on erittäin tärkeää.
• Lasten ja perheiden tuki: Varhainen tuki ja apu ehkäisevät ongelmien syntymistä. Parempi lapsiperheiden arjen tuki neuvolasta lähtien. Mielenterveysongelmiin parempi apu nopeasti. Pidetään opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut edelleen lähellä lasten ja nuorten arjessa.
• Esteettömät ja saavutettavat palvelut: Palvelut on alusta alkaen rakennettava esteettömiksi ja selkokielisiksi kaikille. Myös näkö- ja kuulovammaisille henkilöille saavutettaviksi ja ikäihmisten erityistarpeet huomioon ottaen.
• Laadukkaat ikäihmisten palvelut: Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ja itsensä näköiseen vanhuuteen. Parannetaan omaishoitajien asemaa ja tuetaan heidän jaksamistaan. Panostetaan kotihoidon, palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan laatuun. Riittävä tuki ja palvelut kotiin omaishoitajien jaksamisen tueksi.

Työ tuo henkistä ja taloudellista hyvinvointia

Työ antaa toimeentulon, sosiaalista pääomaa ja mahdollisuuden toteuttaa itseään ja omia haaveitaan. Jokaisen osallistuminen on tärkeää. Työllisyyden vahvistaminen on ensisijainen keino ihmisten hyvinvoinnin ja tulojen kasvattamisessa. Riittävä työssä käyvien määrä ratkaisee, onnistummeko kuromaan umpeen hyvinvointipalveluiden rahoituksen kroonisen alijäämän. Mikäli emme onnistu vahvistamaan julkista taloutta työllisyyden avulla, alkaa keinovalikoima loppua. Jäljelle jää menojen sopeuttaminen.

Lopulta työpaikat syntyvät vain kannattavan yritystoiminnan seurauksena. Suomen Yrittäjien lokakuun yrittäjägallupin mukaan jopa 65 prosentilla työnantajayrityksistä oli vaikeuksia löytää riittävästi osaavaa työvoimaa. Jäykät työmarkkinamme, kannustinloukut ja heikko työperäinen maahanmuutto jarruttavat orastavaa kasvupyrähdystä. Käsiparien puute uhkaa tilauksessa olevia toimituksia ja suunnitteilla olevia investointeja. Työikäisen väestön supistuminen on ongelma myös pitkällä aikavälillä. Valtiovarainministeriön mukaan työvoiman väheneminen heikentää potentiaalista talouskasvua jo lähivuosina.

• Työn vastaanottaminen on tehtävä kannattavaksi kaikissa tilanteissa. Työttömyysturvan täytyy olla väliaikainen tuki turvaamaan nopeaa siirtymää uusiin haasteisiin, ei pysyvä toimeentulon muoto.
• Nykyisin tukea saavan käteen jäävät tulot voivat jopa pienentyä, jos ottaa työtä vastaan. Toisaalta jyrkkä marginaaliverotus syö kannustimet lisätyön tekemisestä, riskin ottamisesta ja uralla eteenpäin ponnistelusta. Kokoomuksen mielestä jokaisesta ansaitusta eurosta tulisi jäädä käteen vähintään puolet.
• Yritykselle työn tarjoaminen täytyy tehdä houkuttelevaksi. Jotta työnantaja pystyisi maksamaan työntekijälle käteen palkkaa noin 2400 euroa, tulee työnantajan maksaa päälle veroja ja sivukuluja noin 1800 euroa.
• Suomen korkea verokiila ei mahdollista kannustavan palkan maksamista ja jättää palkansaajalle käteen vähemmän kuin verrokkimaissa. Häviämme kireän verotuksen takia kilpailun kansainvälisten osaajien ja innovaattoreiden houkuttelussa.

Vantaankosken kokoomus: Väestönsuojien rakentaminen strategisten kohteiden lähistöllä sijaitseville pientaloalueille.

puoluekokousaloitteet-ja-vastaukset-2022-FINAL.pdf (kokoomus.fi)

Puoluehallitus: Vantaankosken kokoomus kiinnittää aloitteessaan huomiota tärkeään asiaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristöä pysyvästi. Muuttunut tilanne alleviivaa julkisen vallan varautumisvelvollisuutta, jonka yhtensä osana on sen varmistaminen, että Suomessa on riittävästi väestönsuojia.

Väestönsuojan ensisijainen käyttötarkoitus on väestön suojaaminen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Väestönsuojan on tarkoitus turvata väestöä niin räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta, tulipaloilta, kemiallisilta taisteluaineilta kuin ionisoivalta säteilyltäkin. Normaalioloissa väestönsuojaa voidaan yleensä hyödyntää harrastustilana, varastona tai jossain muussa käytössä.

Sisäministeriö johtaa ja koordinoi pelastustoimen vastuulla olevia väestönsuojelun kansallisia järjestelyitä. Pelastustoimen vastuulla on toimialaansa kuuluvat väestönsuojelutehtävät valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Väestönsuojien rakentamisesta ja ylläpidosta säädetään pelastuslaissa. Lain mukaan väestönsuoja tulee pääsääntöisesti rakentaa yli 1200 neliömetrin suuruiseen uudisrakennukseen. Yleisiä väestönsuojia, joista viranomaiset vastaavat, on yleensä vain suurimmissa kaupungeissa. Muista väestönsuojista vastaavat rakennusten omistajat ja haltijat. Maaseudulla ja omakotialueilla ei väestönsuojia yleensä ole.

Puoluehallitus yhtyy aloitteen tekijöiden ajatukseen siitä, että strategisten kohteiden lähistöllä olevien alueiden väestönsuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tältä osin kutakin aluetta ja sen tarpeita on tarkasteltava erikseen ja valittava tarkoituksenmukaisimmat keinot ja suunnitelmat väestön suojaamiseksi. Joissain tapauksissa tämä voi merkitä aloitteessa ehdotettua väestönsuojan rakentamista lyhyen kävelymatkan lyhyen kävelymatkan päähän pientaloalueille, mutta ei kaikissa tapauksissa.

Lisäksi puoluehallitus painottaa väestönsuojien riittävän varustetason turvaamisen merkitystä. Asianmukaisesta väestönsuojasta tulee löytyä muun muassa toimiva ilmastointijärjestelmä, riittävät työkalut ja ensiapuvälineet sekä hätäpoistumistie. Lisäksi väestönsuojalta edellytetään korkeaa rakenteellista kestävyyttä. Väestönsuojien osalta täytyy myös olla varmuus siitä, että ne voidaan myös tosiasiallisesti muuttaa lain edellyttämällä tavalla 72 tunnin kuluessa käyttökuntoon.

Näillä perusteilla puoluehallitus esittää, että puoluekokous

toteaisi aloitevastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.

Tässä Vantaankosken kokoomuksen puoluekokousaloite, jonka esitän puoluekokouksessa Kalajoella 10.–12.6.2022. Puoluekokous 2022 (kokoomus.fi)

Vantaankosken kokoomus: Väestönsuojien rakentaminen strategisten kohteiden lähistöllä sijaitseville pientaloalueille.

Ukrainan sota on osoittanut, että Venäjä pyrkii kohdistamaan aggressionsa sotilaallisen infrastruktuurin lisäksi myös siviili-infrastruktuuriin. Pientalojen asukkaat ovat tällaisissa tapauksissa suojattomia.

Kaupunkimaisessa ympäristössä väestönsuojat on rakennettu kerrostalojen kellareihin, parkkihalleihin sekä metrotunneleihin. Omakoti- ja pientaloalueilla ei ole vastaavia väestönsuojia, jonne asukkaat voisivat mennä kriisin sattuessa. Nykyisissä omakotitaloissa ei ole myöskään kellareita.

Laajoja pientaloalueita on rakennettu sotilaallisesti strategisten kohteiden ympärille. Esimerkiksi Vantaalla Suomen suurimman lentoaseman lähiympäristön pientaloalueilla asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä ilman kunnollista väestönsuojaa. Lentoaseman vieressä sijaitsevat lisäksi Suomen tärkeimmät logistiikkayritykset sekä useita koko pääkaupunkiseutua palvelevia sähkö- ja vesihuollon järjestelmiä. Lentoasema lähialueineen olisi ensimmäisiä sotilaallisen iskun kohteita sodan syttyessä. Se saattaisi olla myös terroristisen iskun kohde. Läheisten pientaloalueiden asukkaat ovat nykytilanteessa täysin suojattomia tällaisen iskun sattuessa.

Asukkaiden tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi yhteiskunnan on rakennettava riittävästi lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsevia väestönsuojia myös pientaloalueille, jotka sijaitsevat kaupunkialueiden tai sotilaallisesti merkittävien kohteiden lähiympäristössä. Erityisesti pääkaupunkiseudun kriittisen infrastruktuurin lähistöllä etäisyyden lähimpään väestönsuojaan tulee olla jokaisella asuinalueella korkeintaan 1-2 kilometriä.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että potentiaalisten strategisten iskujen kohteiden lähistöllä oleville pientaloalueille rakennetaan lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsevia väestönsuojia ja näistä jokaiseen nimetään kunnasta vastuuhenkilö. Erityisesti pääkaupunkiseudun kriittisen infrastruktuurin lähistöllä paikallisia väestönsuojia on rakennettava jokaiselle pientaloalueelle.

Yrittäjyystavoite

Suomeassa yrittäjällä on oltava mahdollisuus ottaa riskiä, onnistua ja epäonnistua, kasvattaa yritystään ja palkata ihmisiä töihin. Suomessa tulee arvostaa sitä, miten talouskasvu syntyy. Hyvinvointimme syntyy markkinoilla kilpailevien yritysten riskinotosta ja työnteosta. Uuden luominen kilpailluilla markkinoilla on menestyksemme lähde.

Vaurastumistavoite

Suomessa ihmisillä pitää olla mahdollisuus vaurastua osaamisella, ahkeruudella, työllä ja yrittämisellä. Haluamme myös, että Suomen nettoinvestoinnit aineelliseen ja aineettomaan pääomaan saadaan käännettyä reilusti positiiviseksi. Vahvistamalla työllisyyttä ja huolehtimalla kilpailukyvystä pystymme houkuttelemaan uusia investointeja ja osaamista.

Lisää verotuloja ilman veronkorotuksia

Kokoomuksen vaihtoehto palauttaa Suomen hyvinvoinnin kestävälle uralle. Hyvinvointi ei synny velkavuorella tai äärikireällä verotuksella eikä sillä, että valtio tekee kaikki ratkaisut puolestamme. Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä. On aika palauttaa usko markkinatalouteen ja ihmisiin ja tehdä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta välttämättömät uudistukset, jotta jokainen voi luottaa tulevaisuuteen. On aika muutokselle.

Lisää julkaisuja