Vuosi 2021

Talous, työllisyys ja koulutus

Talouden nousukaudesta kiinni!

Tällä hetkellä taloudessa on menossa kupla eli asuntomarkkinoilla oli ylikysyntää ja puun markkinahinta on noussut nopeaan tahtiin. Suomalaista puuta viedään USA ja Suomessa on puusta pulaa ja rakennuskustannukset nousevat. Lainaa saa helposti todella alhaisella korolla. Korona miljardeja on jaettu niin Suomessa, Euroopassa kuin USA:ssa. Nyt pitäisi ottaa kiinni puun viennistä sekä houkutella Suomen riskittömään ja ennustettavaan talousympäristöön kansainvälisiä yrityksiä, jotka luovat investoivat ja luovat työpaikkoja Suomeen.

Työn ja yrittäjyyden kannustaminen pitää aloittaa heti työn kustannuksia alentamalla!

Meillä ei ole varaa verottaa kuoliaaksi niitä ahkeria ihmisiä, jotka tällä hetkellä ovat työelämässä. Yritykset työllistävät enemmän ihmisiä, kun työn kustannukset saadaan kohtuullisiksi. Vantaan kunnan pitää tehdä Vantaa houkuttelevaksi paikaksi yritysten investoida, jotta yritykset työllistäisivät lisää työntekijöitä.

Yksikin apua saanut lapsi tai nuori parantaa meidän kaikkien hyvinvointia!

Olen ollut taloushallinnon lehtorina 19 vuotta ja opettanut tuhansia nuoria ja aikuisia näiden vuosien aikana. Opettaminen on todella ihana ja samalla erittäin vaativa ammatti. Olen nähnyt valitettavan paljon myös nuoria, jotka olisivat kaivanneet apua jo paljon aiemmin.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja auttamiseen pitää olla varaa Suomessa. Ryhmäkokoja pitää pienentää, erityisopettajia pitää palkata enemmän. Mielenterveydenhoitoon pitää panostaa.

Kuraattoreita, koulupsykologeja, sosiaalihuollon ihmisiä pitää olla mukana lasten tukena paljon enemmän jo varhaiskasvatuksen ja alakoulun aikana.

Asuntomarkkinat 2021 – ennuste – Pellervon taloustutkimus PTT

Asuntomarkkinoiden myönteinen kehitys vuonna 2020 oli poikkeus negatiivisten talousuutisten joukossa. Myönteisestä kehityksestä kertoo esimerkiksi se, että asunnon ostoaikomukset ovat ennätyskorkealla tasolla koronaviruspandemiasta huolimatta (Kuvio 1). Osakeasuntojen hinnat nousivat ennakkotietojen mukaan koko maassa vuonna 2020 2,3 prosenttia. Ensimmäisellä neljänneksellä asuntomarkkinoiden tilanne oli vakaa koko maan tasolla. Toisella neljänneksellä hinnat pysyivät suunnilleen samalla tasolla koko maan tasolla koronaviruspandemiasta huolimatta. Aluetasolla asuntomarkkinoiden polarisaatio kuitenkin näkyy vahvana: kasvukeskuksissa hintojen kasvu on jatkunut, mutta osassa keskisuuria kaupunkeja hintakehitys on ollut heikompaa. 


Kuvio 1. Kuluttajien asunnonostoaikeet seuraavan 12 kuukauden aikana koko maassa.

Asuntohinnat ovat kehittyneet pääosin myönteisesti myös Suomen ulkopuolella.  Nousulle on esitetty kolme syytä: kevyt raha- ja finanssipolitiikka sekä asunnonostajien muuttuneet preferenssit. Kevyenä jatkunut rahapolitiikka tukee asuntomarkkinoita, kun yhä useammalla on mahdollisuus ottaa asuntolainaa ja velallisilla ei ole vaikeuksia selvitä asuntolainan koroista. Lisäksi koronakriisi on osunut suhteellisesti enemmän palvelualoille, jossa pienipalkkaisten, nuorten ja naisten osuus on suurempi kuin muilla aloilla. Koronakriisin epätasaisella vaikutuksella eri tuloryhmiin on seurauksia asuntomarkkinoille: keski- ja korkeatuloiset asunnonostajat eivät ole koronakriisin tuoman epävarmuuden takia siirtäneet asunnonostoaan, koska kriisi ei ole vaikuttanut heidän tulo- ja työllisyyskehitykseensä yhtä paljon kuin pienituloisten. 

Talouden tilannekuva

Suomalaisten kotitalouksien kokema työttömyysepävarmuus lisääntyi koronaviruspandemian alkuvaiheessa nopeasti. Pohja saavutettiin vuoden 2020 toukokuussa, jonka jälkeen on nähty hienoista toipumista. Vuoden 2021 osalta vahvempi toipuminen leimaan tämän vuoden taloustilannetta. Alkuvuosi eletään vielä koronan varjoissa ja epidemiatilanne vähentää sekä kotimaista että vientikysyntää. Rokotteen myötä kulutus lähtee kasvuun ja kulutusta ohjautuu uudelleen enemmän myös palveluihin. Laajan rokotesuojan muodostuminen kestää kuitenkin luultavasti syksyyn saakka.
Kulutuksen kasvu on vuonna 2021 varsin nopeaa, sillä kotitalouksien säästäminen on kasvanut korona-aikana keskimäärin varsin paljon. Viime vuonna kulutus laski noin neljä prosenttia, mutta käytettävissä oleva tulot jopa kasvoivat hieman. Säästöjen lisäksi kotitalouksien ostovoimaa tukevat ennen koronaa sovitut palkankorotukset ja työllisyyden toipuminen.


 
Kuvio 2. Työttömyyden uhka omalla kohdalla merkittävää.

Säästämisen kasvu ei ole koskenut vain Suomea, vaan sama ilmiö on nähtävissä myös muissa maissa, joten kulutuksen kasvu kansainvälisesti lisää myös Suomen vientikysyntää. Monissa maissa koronaisku talouteen on kuitenkin ollut Suomea pahempi ja millä on myös pidempiaikaisia negatiivisia vaikutuksia talouden toipumiseen. 

Talouskasvua sekä Suomessa että maailmalla tukee myös koronaelvytys. Keskuspankin pitävät korot matalina ja osto-ohjelmia jatketaan. Myös finanssipolitiikka on elvyttävää. Tämä on näkynyt vahvasti Suomessa jo viime vuonna. Julkisen investoinnit olivat kolmannella neljänneksellä jopa 15 prosentin kasvussa. Kokonaisuudessa investoinnit ovat kuitenkin laskeneet, sillä erityisesti yksityiset kone- ja laiteinvestoinnit ovat vähentyneet. 

Koronakriisi on osunut taloudellisesti erityisesti nuoriin aikuisiin, jotka usein työskentelevät koronasta kärsineillä aloilla. Lisäksi monen nuoren kiinnittyminen työmarkkinoille on heikentynyt yritysten vähentäessä uusia rekrytointeja. Alle 30-vuotiaiden joukossa palkkasumman lasku olikin vuonna 2020 merkittävästi suurempi verrattuna vanhempaan 30–64-vuotiaiden ikäryhmään (Kuvio 3). Nuorilla palkkasumma laski toukokuussa 15 prosenttia, kun samaan aikaan vanhemman ikäryhmän kohdalla lasku oli vain 5 prosentin luokkaa. Vuoden 2020 loppupuolella alkaneen toisen tautiaallon vaikutus näyttää kuitenkin olevan tasaisempi. Koronakriisin taloudellisten iskujen epätasaisella jakautumisella on myös pidempiaikaisia vaikutuksia nuorten kiinnittymiseen työmarkkinoille, johon tulee kiinnittää erityishuomio akuutin kriisin laantuessa.

Kuvio 3. Palkkasumman prosentuaalinen muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 16–29 ja 30–64-vuotiaiden sekä kaikkien 16–64-vuotiaiden joukossa. Lähde: Tilannehuone

Suhdannepolitiikan kannalta koronaviruspandemiaan on vastattu vahvasti raha- ja finanssipolitiikalla. Rahapolitiikan ollessa monessa maassa jo ennen koronaviruspandemiaa hyvin elvyttävää, lisätukea suhdannepolitiikkaan on tuonut valtioiden massiiviset koronaelvytyspaketit. Näillä toimenpiteillä on lievennetty koronaviruspandemian negatiivisia taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi nk. automaattiset vakauttajat (1) ovat pehmentäneet tulojen laskua. Finanssipolitiikan automaattiseen osaan lasketaan suhdannetilanteen mukana vaihtelevat menot ja tulot, joiden reagointi ei riipu millään tavalla poliittisista päätöksistä. 

Suomessa automaattiset vakauttajat ovat suhteellisen suuret verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan (Bouabdallah et al., 2020). Automaattisten vakauttajien kautta taloudellinen tuki välittyy nopeammin sitä tarvitseville ihmisille toisin kuin päätösperäisen finanssipolitiikan kautta. Dolls ym. (2019) ovat arvioineet, että Suomessa työttömyyden iskiessä tästä aiheutuva tulojen lasku kompensoituu lähes 60-prosenttisesti (Kuvio 4).

Kuvio 4. Automaattiset vakauttajat eri EU-maissa työttömyysshokkiin. Lähde: Dolls ym. (2019).

Arvio on myös linjassa koronakriisin aikana saatujen tietojen valossa, joiden mukaan markkinatulojen keskimääräinen 4,5 prosentin lasku johtaa 1,8 prosentin laskuun käytettävissä olevien tulojen osalta (2). Ruotsissa automaattisten vakauttajien koon on arvioitu olevan hiukan Suomea pienempiä, mutta Tanskassa vakauttajat olisivat kokoluokaltaan Suomen tasolla. Monessa muussa maassa automaattiset vakauttajat eivät ole tarjonneet yhtä suurta elvyttävää vaikutusta, vaan sitä on pitänyt toteuttaa päätösperäisen finanssipolitiikan avulla. Tästä syystä esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa automaattiset vakauttajat ovat Suomea pienemmät, koronaviruspandemiaan on vastattu ennätyssuurilla elvytyspaketeilla.

Työllisyys

Suomen työmarkkinat ovat toipuneet yllättävänkin nopeasti koronakriisistä, vaikka joulukuussa otettiinkin hieman takapakkia. Lomautettujen määrä laski nopeasti kevään jälkeen ja työllisyys nousi nopeasti kevään kuopasta koko syksyn. Vuoden lopulla lomautettuja oli kuitenkin edelleen noin 65 000 enemmän ja työllisiä noin 45 000 vähemmän kuin ennen koronakriisiä. Myös työttömyysaste oli koholla 1,5 prosenttiyksikköä 8,2 prosentissa.
Erityisen positiivista on ollut se, että työvoiman määrä on noussut jo koronakriisiä edeltävän tason yli. Osallistumisasteen trendi oli vuoden lopulla 78 prosentissa, mikä on korkeampi kuin koskaan Suomessa.

Koronan isku työmarkkinoille oli hyvin alakohtainen. Eniten kärsivät palvelualojen työlliset. Tämä näkyy myös korona-aikana työpaikkansa menettäneiden ikäjakaumassa ja työsuhdetyypissä. Selvästi eniten laski nuorten työllisyys ja heidän työllisyytensä on myös palautunut hitaimmin. Samoin työpaikan menetys on koskenut ennen muuta osa-aikaisessa työsuhteessa olleita. Vakituiset työsuhteet eivät korona-aikana vähentyneet.

Palvelualojen työllisyys jää selvästi heikommaksi myös kevään aikana ja työmarkkinoiden toipuminen tuskin jatkuukaan ennen aikaisintaan loppukevättä. Työllisyys voi palautua aiemmalle tasolle palveluissa vasta koronan uhan väistyttyä. Viimeistään kesällä piristyvä talouskasvu kasvattaa kuitenkin työllisyyttä uudelleen.

Koronakriisin aika lomautetut ja työttömäksi jääneet ovat onneksi keskimäärin helpommin työllistyviä. Nuorten palvelualojen työntekijöiden on suhteellisen nopea löytää työpaikkoja, kunhan palvelualoilla on kysyntää. 

Korot

Korot ovat pysyneet tukevasti negatiivisina euroalueella. Koronakriisin myötä markkinakorot lähtivät uudelleen laskuun ja asuntolainojen viitekorkona käytetty 12 kuukauden euriborkorko on laskenut noin -0,5 prosenttiin. Asuntolainojen korkoja euriborin koronavuoden muutokset eivät ole heilutelleet, sillä niissä viitekorko on rajoitettu nollaan. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko onkin pysytellyt noin 0,7 prosentissa jo yli vuoden.
Korot ovat myös jäämässä mataliksi ainakin lähitulevaisuudessa. Euroopan keskuspankki on viestittänyt, ettei se nosta ohjauskorkoja ennen kuin inflaatio on noussut tukevasti lähemmäs sen inflaatiotavoitetta, hieman alle kaksi prosenttia. Pandemian aikana aloitettu uutta arvopapereiden osto-ohjelmaa se aikoo jatkaa joka tapauksessa ensi vuoden maaliskuuhun asti. Sitä ennen ei myöskään korkoja nosteta.

Markkinakorot nousevat kuitenkin nykyisestä pohjasta, ennen keskuspankkien toimia. Kulutuskysynnän nopea kasvun pandemian päätettyä ja elvytystoimien myötä hinnat voivat nousta tänä vuonna yllättävänkin nopeasti. Tämä saisi myös markkinakorot nousuun, mitkä saavat kuitenkin nousta selvästi ennen kuin se vaikuttaa asuntoluottojen korkoihin.

 2020e, %2021e, %
Käytettävissä olevat tulot1,82,2
12kk Euribor-0.3-0,4
Inflaatio0,30,8
Lainamarginaali0,750,70
Työttömyys7,88,0

Taulukko 1: Ennusteen taustamuuttujat 

Ennusteen keskeisimmät taustamuuttujat ja niiden kehitys on esitetty taulukossa 1. Hinta- ja vuokraennusteita laadittaessa selittäjinä toimivat kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ja korot sekä eräät epävarmuustekijät (ks. mallin tarkempi kuvailu, PTT työpapereita 169 – linkki).

Marjon historia vuodet 2015-2020

Vuodesta 2015 tähän päivään asti on tapahtunut paljon. 2015 lopulla suomeen tuli noin 30 000 pakolaista yhtäkkiä ja Suomi yritti selvitä tilanteen kanssa muiden Euroopan maiden kanssa. Syntyi vastaanottokeskuksia ja monia uusia työpaikkoja pakolaisten asioiden käsittelyyn. https://yle.fi/uutiset/3-8595369

2016 alkoi nousukausi vihdoin Suomessakin, kun muualla se oli alkanut jo vuosia aiemmin. Suomen BKT nousi 2019 jo melkein samalle tasolle, kuin ennen kymmenen vuoden takaista rahoituskriisiä 2008.

Mutta sitten iski korona. Tässä viimeisimmät joulukuun 2020 ennusteet ja alempana syyskuun 2020 ennustet.

•Tulojen ja menojen välinen epätasapaino on noin 5 % suhteessa BKT:seen 2021.

•Epidemiasta aiheutuvat menot ja tukitoimet jatkuvat vuoden 2021 puolelle.

•Palvelu- ja hoitovelka lisäävät menopaineita epidemian väistyttyä.

•Väestön ikääntyminen kasvattaa automaattisesti julkisia menoja.

Julkinen velka lähti jyrkkään nousuun. Yksi tekijä oli korona, yksi EU yhteisvelka, yksi Marinin hallituksen harjoittama politiikka. Ensin viimeisin ennuste joulukuulta 2020 ja alapuolella syyskyyn ennuste 2020.Valtionvelka on noussut myös 90-luvun laman aikana ja 2008 rahoituskriisin aikana aina 2014 asti. Marinin hallituksen aikana valtionvelan nousukulma on ollut paljon jyrkempi kuin koskaan aiemmin. Presidentin uudenvuodenpuhe 2021 tiivisti asian hyvin, että miljoonista on tullut miljardeja ja joskus jopa 12 numeroinen biljoona.

Koronan vaikutuksesta syntyneen maailmanlaajuisen laskusuhdanteen vaikutus työttömyyteen ja työllisyyteen.

Marjon historia vuodet 2009-2015

Työskentelin 2002-2014 Helsinki Business Collegessa Vallilassa, joka yhdistyi Pasilassa sijaitsevaan Suomen liikemiesten kauppaopistoon 2009. Business College Helsinki muodostettiin 1. elokuuta 2009, kun Suomen Liikemiesten Kauppaopisto – Atk-instituutti ja Helsinki Business College yhdistyivät. Vuonna 2009 yhdistyminen tarkoitti sitä, että muutettiin Pasilan yksikköön viimeistään 2010. Muutuoksen seurauksena moni asia muuttui ja hakeuduin Metropolia ammattikorkeakouluun rahoituksen lehtoriksi. Aloitin vuoden mittaisen määräaikaisuuden rahoituksen lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulun Myyrmäen yksikössä. Metropolia Ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa 1. elokuuta 2008, kun Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja EVTEK-ammattikorkeakoulu yhdistyivät uudeksi ammattikorkeakouluksi.

Nämä koulujen yhdistymiset tapahtuivat samaan aikaan Finanssikriisin aikaan ja valtion tahtotila oli kannustaa koulujen yhdistymistä isoimmiksi kokonaisuuksiksi, jotta saataisiin tehokkaampia kokonaisuuksia. Nämä yhdistymiset aiheuttivat sekä Metropoliassa että Helsinki Business Collegessa jatkuvia yt-neuvotteluja, jotka loivat epävarmuutta henkilöstön keskuudessa. Itse työkentelin sekä Metropoliassa että Helsinki Business Collegessa vuodet 2001-2014. Helsinki Business Collegessa olin taloushallinnon lehtori ja työssäoppimisen ohjaaja päiväaikaan. Metropolia ammattikorkeakoulussa olin ylemmän ammattikorkakoulun lehtori ja opetin ilta-aikaan rahoitus ja investointi sekä sisäinen laskenta ja budjetointi kursseja. Sain loistavat palautteet ylemmän ammattikorkeakoulun opiskeljoilta ja aloin kehittää opettamistani enemmän verkko-opetus suuntaan. Halusin kehittää itseäni enemmän ja päätin kehittää ammattitaitoani sekä tilitoimisto kokemuksella ja hakeutumalla kokonaan ammattikorkeakouluun lehtoriksi. Aloitin 2015 Laurea ammattirkorkeakoulussa taloushallinnon lehtorina 2015. Laureassa on erittäin positiivinen yrittäjyyshenkinen sekä projektiperustainen opetuspedagogiikka. Opetus alustani käytimme Optima verkkoalustaa, jonne opettajat laittoivat kaikki materiaalit, tehtävät, aikataulut ja ohjeistuksen opiskelijoille.

Opetus muuttui voimaakkaasti verkko-opetuksen suuntaan 2010 alkaen ja opettajan työn muuttui monelta osin. Vuodesta 2002-2009 minulla oli todella paljon lähiopetustunteja ja opetus tapahtui luokkatilassa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Vuodesta 2010 alkaen on opettajan työn suuri osa tapahtunut jo ennen kurssin alkua, koska kaikki verkkomateriaali ja koko kurssin sisältö pitää suunnitelle jo ennen kurssin alkua. Opiskelijat pystyvät opiskelemaan yhä itsenäisemmin verkkomateriaalin avulla ja opettajan työn suurin osa on ennen kurssia ja kurssin aikana sekä kursisn jälkeen tapahtuvalla tehtävien arvioinneilla ja palautteen annolla.

Asuin Vantaa Varistossa vuodet 1998-2008 ja yritin myydä asuntoani 2007, mutta myyminen ei onnistunut heti. Halusin kuitenkin sijoittaa ja ostin Helsingin käpylästä asunnon 2008 ja vuokrasin Variston asunnon. Asuin 2 vuotta Käpylässä ja sain Variston asunnon myytyä 2010 alussa. Kapylän asunnon myin heti, kun olin asunnut 2 vuotta asunnossa, jotta sain myyntivoiton verottomana. Variston asunnon olisn ostanut markka-aikaan 1998, joten sain tuplahinnan, kun myin asunnon 10 vuotta myöhemmin 2008. Myös Käpylän asunnosta sain hyvän myyntivoiton 2 vuoden asumisen jälkeen. Ostin isomman asunnon 2010 Askistosta, jossa olen viihtynyt hyvin. Olen nähnyt omien vanhempieni rakentavan 3 omakotitaloa ja ostavan sijoistuasunnon, joten asuntosijoittaminen oli minulle tuttua ja asuntojen hintojen seuranta on ollu aina osa elämääni. Finanssikriisin jälkeen pääkaupunseudun asuntojen hintojen kehitys on voimakkaasti eritynyt muusta maasta.

Finanssikriisi muutti Euroalueen ja Suomen tilannetta

http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-03-11_003.html

Maailma muuttui rahoituskriisin 2007-2009 jälkeen olennaisesti. Kiinan kansantalous oli noussut 2000 luvun alusta asti ja suuri määrä teollisuuden tuotantoa oli siirretty Kiinaan koko 2000 luvun ajan. Rahoituskriisistä selvisi selkeästi huonommin euroalue. Muut Euroopan maat, jotka eivät olleet ottaneet käyttöön euroa selvisivät nopeammin finanssikriisistä. Suurimman eron huomaa Suomen ja Ruotsin BKT kasvuvauhdin erosta finanssikriisin jälkeen. Ruotsilla on oma valuutta ja ruotsin BKT on kasvanut huomattavasti enemmän kuin Suomi, jolla on euro käytössä.

Suomen teollisuuden ja taloudessa finanssikriisi on vedenjakaja monella asialla. Nokia teki yhteistyösopimuksen Microsoft kanssa ja lopulta myi matkapuhelin liiketoimintansa kokonaan. Tämä teki ison loven Suomen BKT ja Nokialta irtisanottiin valtava määrä työntekijöitä. Tekes myönsi monille Nokialta irtisanotuille rahoitusta teknologiateollisuuden Start-Up yritysten perustamiseen. Paperiteollisuuden tuotteille oli yhä vähemmän kysyntää internetin käytön syrjäyttäessä paperiset lehdet ja yritysten tiedottamisen ja mainonnan siirtyessä yhä enemmän sähköisiin välineisiin.

Rahoituskriisin aikana elvytettiin Suomen taloutta, jottei 90-luvun laman surulliset tapahtumat toistuisi. Elvytystoimista ja rahoituskriisin jälkeisestä irtisanomisaallosta (Nokia, metsäteollisuus, Finnair…) syntyi Suomen valtiolle yhä enemmän velkaa. Suomen talous ei noussut yhtä nopeasti kuin 90-luvusta koska menetetyn teollisuuden tilalle, ei löytynyt yhtä suurta uutta teollisuuden alaa. Rahoituskriisin jälkeen Suomi on siirtynyt enemmän pienempien palveluyritysten ja esimerkiksi peliteollisuuden yritysten maaksi.


Talouskriisin avainkäsitteet

Rahoitus- eli finanssikriisillä
tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla vallitsevaa luottamuspulaa: pankit ja yritykset eivät luota toistensa kykyyn maksaa velkansa takaisin. Siitä seuraa luottolama, minkä takia investointeja ei käynnistetä ja yrityksiä menee konkurssiin. Suomessa ei ole ollut varsinaista rahoituskriisiä, mutta Suomikin on kärsinyt muiden maiden rahoituskriisien seurauksista viennin supistumisen takia. Rahoituskriisillä voidaan tarkoittaa myös yksinkertaisesti sitä, että menot ylittävät tulot.

Pankkikriisi
viittaa pankkien taloudellisiin ongelmiin. Ne syntyvät yleensä siitä, että velalliset eivät pysty maksamaan velkojaan ja pankeille syntyy luottotappioita. Usein syynä on liian riskipitoinen luotonanto. Valtiot ovat pelastaneet sellaisia pankkeja, joiden katsotaan olevan ”liian suuria kaatumaan”, koska niiden konkurssi johtaisi arvaamattomiin kerrannaisvaikutuksiin.

Eurokriisi
viittaa erityisesti euromaiden talouksien ongelmiin, joiden katsotaan osittain aiheutuneen yhteisen eurovaluutan käytöstä. Eurovaluutta ei ole ainakaan toistaiseksi ollut kriisissä siinä mielessä, että sen arvo (valuuttakurssi) esimerkiksi suhteessa dollariin olisi romahtanut, vaikka se on heikentynyt tiettyinä aikoina.

Velkakriisi
viittaa erityisesti julkisen sektorin liialliseen velkaantumiseen. Myös yksityinen sektori (yritykset, pankit ja kotitaloudet) on velkaantunut, yleensä enemmänkin kuin julkinen sektori. Yksityistä velkaa on myös siirretty julkiselle sektorille esimerkiksi Irlannissa, jossa valtio on ottanut kriisipankkien velat vastuulleen.

Talouskriisi
on talouden toiminnan ongelmiin viittaava yleiskäsite. Edellä mainitut kriisit ovat talouskriisin ilmentymiä.

Humanitaarinen kriisi
viittaa suurten väestöryhmien elintason huomattavaan laskuun, minkä seurauksena elinolot kurjistuvat: työttömyys lisääntyy, terveydenhoito ei toimi, aliravitsemus lisääntyy, asunnottomuus yleistyy, rikollisuus kasvaa, itsemurhat lisääntyvät.
http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-03-11_003.html?s=5

USA:n finanssikriisin käynnisti asuntoluottojen subprime-kriisi, joka levisi nopeasti koko pankkisektorille. Subprime-laina on takaisinmaksukyvyltään keskimääräistä lainaajaa heikommalle lainanottajalle myönnetty laina. Lainan velallisen/velallisten voidaan eri syistä olettaa normaalivelallista todennäköisemmin jättävän lainan osittain tai kokonaan takaisin maksamatta. Yhdysvalloissa monet pankit ajautuivat vaikeuksiin, kun ne olivat myöntäneet niin sanottuja subprime-asuntoluottoja holtittomasti jopa sellaisille luotonhakijoille joilla ei ollut työtä, tuloja eikä muitakaan omistuksia tai vakuuksia. Subprime-kriisistä kehittyi finanssikriisi, koska asuntoluotot arvopaperistettiin tekemällä niistä edelleenmyytäviä, nimellisarvoltaan monikymmenkertaisia johdannaisia kansainvälisille markkinoille. Arvopaperistaminen ja johdannaiset olivatkin perimmäisin syy finanssikriisin taustalla. Monimutkaisten johdannaisten kohde-etuuksiin liittyi vaikeasti hahmotettavissa olevia yhteyksiä erilaisten markkinatoimijoiden välillä. Läpinäkymättömyys teki systemaattisten riskien hahmottamisesta jos ei mahdotonta, niin ainakin vaikeaa. Tämän johdosta pankkien ja rahoituslaitosten keskuudessa vallitsi virheellinen illuusio näiden riskien hallittavuudesta, mikä osaltaan vaikutti riskien kasvamisessa kestämättömälle tasolle.

Suomen tilanne muuttui olennaisesti Finanssikriisin jälkeen

Vienti oli ennen finansskriisiä suurempi kuin tuonti, eikä vientiä ole enää finanssikriisin jälkeen saatu nousemaan 2008 tilanteeseen. Syynä olivat Nokian matkapuhelin liiketoiminnan hiipuuminen ja lopulta myyminen Microsoftille. Myös Venäjän viennin hiipuminen ja 2014 Ukrainan tilanteesta johtuvat Venäjän taloussaarto ja vientiboikotti alensivat Venäjän vientiä.

Kiinan merkitys globaalissa taloudessa on ollut merkittävä koko 2000 luvun ja Suomen asema on heikentynyt Nokian matkapuhelin liiketoiminnan myynnin jälkeen. Internet on vähentänyt huomattavasti Suomen perinteisesti vahvan paperiteollisuuden tuotteiden kysyntää.

Suomessa koettiin vuonna 2009 rauhanajan suurin 8,5 prosentin kansantuotteen pudotus yhden vuoden aikana. Edellisen laman aikana kansantuote putosi enemmän mutta hitaammin: 10 prosenttia kolmessa vuodessa vuosina 1990–1993.

Kansalaisten reaalitulojen kasvu johtuu eri maissa tuolloin tehdyistä elvytystoimista, joilla rahoituskriisin puhjettua pyrittiin ylläpitämään kysyntää. Se oli myös – verotulojen vähentymisen ohella – toinen merkittävä syy julkisen talouden velkaantumiseen. Velkaantuminen oli siis kriisin seuraus, ei sen syy. Tosiasiassa julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni euroalueella 2000-luvun alussa ennen kriisiä.

Finanssikriisin jälkeen Ruotsin BKT on noussut huomattavasti enemmän kuin Suomen. Allaolevassa kuviossa on nimetty pääministerit, joiden vaikutus Suomen talouden muutoksiin on ollut Finanssikriisin jälkeen vähäinen. Suomen viennin lasku Nokian matkapuhelin liiketoiminnan myynnin ja paperiteollisuuden tuotteiden kysynnän laskun takia on ollut huomattava, eikä tilalle ole tullut uutta menestystarinaa, joka lisäisi Suomen vintiä ja BKT:n kasvua.

Marjon historia vuodet 2002-2008

Aloitin opettajanurani 2002 Helsinkin kauppaoppilaitoksessa Vallilassa Hattulantie 2 vuonna 1952 rakennetussa entisessä kansakoulussa. Samassa rakennuksessa oli ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalousinstituutti. Työskentelin molemmilla puolilla alkuvuodet, mutta pian tuli sääntö, että pitää opettaa joko 2. asteella tai ammattikorkeakoulussa. Helsingin kauppaoppilaitos muutti nimensä Helsinki Business College:ksi 2003. Valitsin Helsinki Business College:n, koska 4. kerroksen opettajanhuoneesta näkyi merelle asti ja opettajahuoneessa huokui hyvä yhteishenki. Meillä olikin aivan ihanaa ja johto panosti henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen.

Sain itse olla projektinvetäjänä täysin yrittäjyyspohjaisen opetussuunnitelman tekemisessä yhdessä johdon, Advisory Boardin ja opettajien kanssa. Oli mahtavaa saada kehittää aivan uudenlainen tapa oppia vanhan oppiainekohtaisen opetuksen sijaan. Kaikki opetus liitettiin yrittäjyyteen, oli se sitten markkinointia, kirjanpitoa, matematiikka tai kieliä. Tämä opetussuunnitelma projekti ja lukuisat opettajille tarjotut koulutukset työssäoppimisesta, näytöistä ja arviointikriteereistä loi tiiviin yhteishengen opettajien ja muun henkilökunnan välille. Henkilöstölle järjestettiin myös yrittäjyyden jatko-opintoja Jyväskylän yliopistossa ja muutama tekikin tohtorin väitöksen tai lisensiaatin tutkinnon. Meillä oli myös hauskoja henkilöstön juhlia Hattulantie 2 ylimmän kerroksen korituolitilassa ja teimme monia ihania reissuja yhdessä henkilöstön kanssa.

Opetin taloushallintoa, matematiikka ja ohjasin työssöoppimista sekä otin vastaan näyttöjä. Opetin sekä teini-ikäisiä, ylioppilasryhmiä ja iltaopetuksena aikuisia. Olin myös päivystäjä eli minulle soitettiin aamulla, jos opettaja oli sairaana ja järjestin sijaisuudet. Työtä siis riitti aamusta iltaan, mutta johdon tuki ja henkilöstön mahtava yhteishenki innosti minua niin, etten edes huomannut kun vuodet vierivät. Parhaimipina muistoina on yksi kaksoistutkinto (merkonomi+ylioppilas) ryhmä, joka oli todella äänekäs ja kysyin heiltä, että miten te opitte. Vastaus oli, että me opimme kuulemalla. Minä sanoin, että nyt te sitten kuuntelette ja toistatte perässä mitä minä sanon. Siten tuli tehtyä pääomatulovero RAP kappale, kun yksi poika keksi nauhoittaa minun huudot koko luokan toistaessa mitä sanoin 😀

Tämä aika oli työelämäni hauskinta ja innostavinta aikaa. Rakastan opettamista ja muiden auttamista. On hienoa nähdä kun nuoren ihmisen silmiin syttää se loiste, joka tulee onnistumisen tunteesta ja välittämisesta. Hyviä tuloksia saadaa parhaiten silloin, kun on luottamuksen ja välittämisen ilmapiiri.

Marjon historia vuodet 1997-2001

Valmistuin Helsingin Kauppakorkeakoulusta vuonna 1996 kauppatieteiden maisteriksi. Elettiin laman jälkeistä elämää ja pääsin ABB Servicelle töihin 250 hakijan joukosta. Tittelini oli Assistant Business Controller ja tehtäväni oli haastatella ABB Servicen huoltokeskuspäälliköitä ja tehdä eri puolilla Suomea sijaitsevista huoltokeskuksista yhden sivun word raportti ja 12 kk rullaava ennuste excelillä. Matkustin siis Ouluun, Vaasaan, Tampereelle, Poriin ja Lappeenrantaan ja tein myös Helsingissä sijaitsevista huoltokeskuksista raportit. Koulutin myös huoltokeskusten johdon meidän budjettimalliin.

1997 alkoivat työmarkkinat aukeamaan 90-luvun laman jälkeen ja työpaikkoja oli paljon tarjolle. Seuraavaksi sain Controllerin työn BAT Nordic yhtiöstä, jossa tein monipuolisesti budjetointiin, raportointiin, kirjanpitoon, kassanhallintaan ja sijoittamisen liittyviä tehtäviä. 1998 alkoi iso SAP R/3 projekti, jossa Suomi oli suuren kansainvälisen yrityksen ensimmäinen pilottimaat. Tämä tarkoitti, että talouspäällikkö lähti Brysseliin SAP projektiin ja minä jäin yksin Suomeen esimies tehtävään ja minulle palkattiin yksi assistentti. SAP projektin valmistuttua osallistuin implementointiin ja testaukseen Suomessa. Talousjohto siirrettiin Englantiin ja budjetointi Brysseliin, joten työtehtävät olivat paljolta Hyperion järjestelmällä raportointia emo yhtiölle.

1999 aloitin Business Controllerina Soneran Abacus Solutions yksikössä. Yksikkö kehitti Mobicentrex puhelinpalvelua tietokoneessa. Pian yksikkö myytiin ruotsalaiselle Trio com yhtiölle ja meidät kaikki juuri palkatut noin 30 vuotiaat yksikön työntekijät irtisanottiin 2000 vuoden alussa. Varsinkin Soneran kohtalosta ja sen aikaisesta johdosta on kirjoitettu paljon kuten ´Sonera kirja´. Tämä oli osa nettikuplaa.

Perinteisesti suomalaiset ovat sijoittaneet suomalaisiin pörssiyhtiöihin pitkäaikaisesti. Vielä 1990 luvulla ei ollut internettiä yksityishenkilöiden käytössä siinä laajuudessa, kuin nykyään. Ihmiset siis menivät pankkiin ja ostivat ihan fyysisiä paperisia osakepapereita. Nokian kännykkäteollisuus alkoi menestyä ja Nokia oli uraauurtava yritys ja maailman markkinaykkönen 1990 luvulla. Menestys näkyi Nokian pörssikurssissa ja Nokian kurssi alkoi nousta kovaa vauhtia 1997 alkaen ja yhden vuoden aikana 1999-2000 kurssin nousi valtavaa vauhtia. Monesta suomalaisesta tuli Nokia miljonääri, kun he myivät osakkeen lähes 60 kertaisella hinnalla verrattuna 1980 luvun tai 1990 luvun alun hintoihin.

Nokian valtavan menestyksen johdosta Suomessa ja myös maailmanlaajuisesti alettiin kehittämään kännyköissä tarjottavia tekstiviestipalveluita. Pieniä yrityksiä syntyi paljon lyhyessä ajassa ja jokaisella yrityksellä oli mielessä tulla miljonääriksi kehittämällä kännyköihin liittyviä palveluita. Markkinat eivät kuitenkaan vielä olleet valmiit todelliselle teknologiateollisuuden palveluiden kehittämiselle ja tapahtui paljon ylilyöntejä. IT-kuplan puhkeaminen alkoi vuonna 2000 alkupuolella ja sen näki konkreettisena yritysten konkursseina ja irtisanomisina. Myös Sonerassa tapahtui paljon ylilyöntejä ja paljon liian optimistisia odotuksia markkinoista. Sekä Nokian että Soneran pörssikurssi laskivat jyrkästi, mutta onneksi IT- kuplan puhkeamisen jälkeen, markkinat alkoivat elpyä muutamassa vuodessa.

Marjon historia vuodet 1993-1996

Pääsin 1992 opiskelemaan Helsingin kauppakorkeakouluun. Valitsin pääaineekseni laskentatoimen ja luin nopeassa tahdissa 3 vuodessa kaikki kauppatieteiden maisterin tutkintoon vaadittavat opinnot. 1995 kesällä kirjoitin gradun aiheesta tilintarkastajan vastuu osakeyhtiössä. Suomen talous oli noussut syvimmän laman vuosista ja sain 1995 kesällä työn Finnvox studiosta, jossa tein myyntireskontran hommia. Sain graduni valmiiksi jouluna 1995, mutta halusin valmistua 1996, jotta voisin osallistua kerran 4 vuodessa järjestettävään juhlalliseen valmistumisjuhlaan promootioon keväällä 1996.

Opiskeluaika oli tehokasta ja iloista aikaa, sillä opiskelijat tekivät omia kotiviini viritelmiään ja kotiviini kauppoja nousi kuin sieniä sateella. Samaan aikaan baarit lisääntyivät ja tuli myös yläosattomia baareja, missä tarjoilijat tarjoilivat ilman yläosaa. Laman ajan surulliset seuraukset olivat Suomen kansa alkoholisoituminen ja siitä seuranneet terveysongelmat. Valitettavasti myös oma isäni alkoholisoitui tuona aikana. Vanhempani saivat kolmannen omakotitalonsa valmiiksi 1992 ja yrittivät myydä toista omakotitaloaan, jonka he olivat rakentaneet valmiiksi vuonna 1989. Elettiin syvimmän laman vuosia, jolloin pankit eivät enää uskaltaneet antaa lainaa ja asuntokauppa oli täysin pysähtynyt eikä talo mennyt kaupaksi vuonna 1992. Onneksi yrittäjäpariskunta halusi vuokrata vanhempieni omakotitalon. Yrittäjäpariskunta oli menettänyt oman asuntonsa pankille, kun pankki vaati lisää pantteja. He halusivat säilyttää yrityksensä, koska heidän kirjapainoalan yrityksensä tuotti hyvin. He olivat hyviä vuokralaisia ja heillä riitti hyvin rahat uuden omakotitalon vuokraan. Heidän kannatti olla omistamatta omaa taloa 90-luvun lamanaikaan, joten he olivat vuokralla peräti 7 vuotta.

Marjon historia vuodet 1990-1992

Vuosi 1989 oli merkittävä, sillä Berliinin muuri sortui eli Itä-Saksa yhdistyi Länsi-Saksaan ja Neuvostoliitossa alkoi myös muutosten ja epävakauden aika. Tämä vaikutti Suomen viennin laskuun ja korkotason nousuun sekä valtion velan lisääntymiseen. Myös pankit olivat ottaneet valuuttalainaa ja pankkien tilanne heikkeni. Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, joka heikensi Suomen vientiä entisestään ja syvensi edelleen talousvaikeuksia ja lamaa. Asuntojen hinnat hinnat olivat nousseet nopeast 80 luvun lopulla. Asuntokupla puhkesi 90 luvun alussa ja asuntojen hinnat romahtivat yhtä nopeasti kuin olivat nousseet paria vuotta aiemmin. Pankit alkoivat pyytää lisätakuita asuntovelallisilta, koska asuntojen arvo oli laskenut huomattavasti verrattuna lainananto hetkeen. Taloudellisen tilanteen takia asuntokauppa pysähtyi ja monet eivät pystyneet maksamaan asuntolainojaan menetettyään työnpaikan. Suomen pankki kielsi pankkeja enää antamasta lainaa, koska pankkien tilanne oli kriittinen. Moni asuntovelallinen joutui myymään asuntonsa paljon halvemmalla tai pankki otti asunnon haltuun, jos lisätakuita ei löytynyt. Monille ihmisille jäi velkaa, sillä he olivat ostaneet muutamaa vuotta aiemmin huippuhintaan asunnon, jonka he nyt joutuivat myymään tai antamaan pankille paljon halvemmalla markkinahinnalla.

Suomessa oli ollut vahvan markan politiikka koko 80-luvun ja nousukausi oli jatkunut lähes 10 vuotta. Poliittinen ilmapiiri halusi irtaantua Kekkosen aikaisesta Suomesta, jolloin suhteet Neuvostoliittoon olivat kaikkein tärkeimmät ja varovaisuutta piti noudattaa, jotta hyvät välit Neuvostoliittoon säilyisivät. Kekkosen sairastuttua, valittiin Mauno Koivisto presidentiksi. Koiviston Suomi läheni länttä ja halusi sitoa poliittiset suhteet Eurooppaan. Vahvan markan aikana oli myös alettu maksamaan parempia työttömyyskorvauksia, äitiyslomat olivat pidentyneet nykyisen mittaisiksi. Työttömyyskorvausta maksettiin myös nuorille 18-vuotiaille, joilla ei ollut juurikaan työkokemusta. Kun 90- luvun lama iski, ei työtä löytynytkään näille nuorille ja monet kokeneet työntekijätkin joutuivat työttömiksi ja yrityksiä meni konkurssiin ennätysmäärä. Tämän seurauksena valtion velka kasvoi 1990-1992 valtavasti, koska valtion tulot pienenivät ja menot lisääntyivät työttömyyden ja huonon rahapolitiikan takia.

Suomen markkaa oli pidetty vahvana suhteessa Saksan markkaan tai muihin valuuttoihin. Puuteollisuuden tuotteista oli myös ylitarjontaa, joten Saksan ja Neuvostoliiton tilanteen lisäksi vahvan markan politiikka aiheutti viennin jyrkän laskun. Yläpuolella oleva kuvio näyttä Suomen hallituksen ja Suomen pankin Suomen markalle tekemät rahapoliittiset toimet. Tätä 80-90 luvun vaihteen rahapolitiikkaa on arvosteltu vahvasti ja siitä on tehty monenlaisia analyysejä ja dokumentteja. On arvosteltu, ettei kerrottu markan kytkemistä Ecuun, eikä myöhemmin euroon. Olin itse opiskelijana Helsingin yliopistossa ja kansantalouden kurssilla syksyllä 1991, jolloin professorina oli Pekka Sutela. Yhdellä luennolla professori Sutela kertoi, että oli tehty päätös markan laittamisesta kellumaan ilman hänen neuvonantoa ja että tämä olisi virhe. Markka oli ollut kiinteä valuutta, jonka arvon olivat päättäneet Suomen hallitus ja Suomen pankki, mutta Markan kelluminen tarkoitti sitä, että Markan arvo määräytyi kysynnän ja tarjonnan mukaan. Lisäksi joudutti pakkodevalvoimaan markka vuonna 1991 ja Markan kellumaan laittaminen syksyllä 1992 devalvaation jälkeen, pahensi lamaa vielä entisestään.

Lopputuloksena on Suomen lähihistorian järkyttävin lama: työttömyys nousi lähes 20 prosenttiin, konkursseja tuli valtavasti. Asuntojen hinnat romahtivat ja monelle yksityishenkilölle jäi lainaa, vaikka asunto oli mennyt pankille. Tämä kaikki oli monella ihmiselle liikaa ja surulisin tapahtuma historiassamme on itsemurhien valtava määrä 90- luvun vaihteessa.

Marjon historia vuodet 1987-1989

Videosarjan osassa 1 kerroin hitaan kasvun ajasta, jolloin rahoitusmarkkinat olivat hyvin suljetut. Lainaa ei saanut ja talouskasvu oli hidasta. 70- luvulla elettiin Kekkosen Suomea ja Neuvostoliitto suhteet olivat erittäin tärkeät. Markkaa devalvoitiin aina sitä mukaan, kun haluttiin viennin kasvavan. Suurin vientimaa ja tuontimaa oli Neuvostoliitto, josta tuotiin öljyä ja vietiin puu- ja metalliteollisuuden tuotteita ja rakennettiin Neuvostoliitossa esimerkiksi Kostamuksen alue ja Viro. Videosarjan toisessa osassa kerroin, kuinka 80-luvulla aloitettiin avaamaan Suomen rahoitusmarkkinoita ja talouskasvu kiihtyi. Suomen pankki avasi ulkomaan lainan annon 1986. Ulkomaista lainaa sai alhaisemmalla korolla, kuin suomalaista lainaa, joka oli sidottu Suomen Pankin peruskorkoon. Markka oli kiinteä valuutta, jonka arvon määräsi Suomen hallitus ja Suomen pankki. 80- luvulla harjoitettiin vahvan markan politiikka eli haluttiin pitää markan arvon korkeana, eikä enää devalvoitu kuten 70-luvulla. Suomen talouskasvu oli nopeaa lähes kymmenen vuoden ajan vuoteen 1989 asti, jolloin oli nousukauden huippu ja kaikille tarjottiin lainaa ja ennen kaikkea valuuttalainaa. Suomeen virtasi rahaa ja asuntojen hinnat nousivat nopeasti.

Marjon historia vuodet 1969-1986

Olen syntynyt vuonna 1969 Helsingin maalaiskunnassa, joka on nykyään Vantaan kaupunki, tarkemmin Vapaalan alue, jota silloin kutsuttiin Friherrs nimellä. Äitiyslomaa oli vain kuukausi eikä äitiyspäivärahaa tai mitään muitakaan tukia ollut, kuten nykyään. Silloin ei ollut vielä Myyrmäen ja Martinlaakson isoja kerrostaloalueita, eikä vuokra-asuntoja ollut saatavilla. Siihen aikaan ei pankkilainaa annettu niin kuin nykyään, joten vanhempani eivät saaneet lainaa asunnon ostoa varten. Ainoa vaihtoehto oli ostaa tontti ja rakentaa talo itse. Talon rakentaminen oli todella hidasta, koska lainaa ei saanut ja kaikki rakennustarvikkeet piti ostaa palkkarahalla sitä mukaan kun rahaa riitti. Rakennusajan asuimme Espoon puolella isovanhempieni pihalla, kun Pappa rakensi meille piharakennuksen isolle pihalleen.

Vanhempani ostivat tontin Klaukkalasta, johon he rakensivat talon ilman lainaa, palkkarahalla eli rakentaminen kesti 6 vuotta. Talo oli valmis 1976, jolloin alkoi myös peruskouluni Klaukkalan ala-asteella. Klaukkalassa 3 km koulutie sujui kävellen ja pyörällä. Klaukkalan Harjulan alueen lasten kanssa pelasimme pesäpalloa kesäisin ja luistelimme jäädytetyllä hiekkakentällä talvisin. Lisäksi harrastin kaikkea mitä Klaukkalasta löytyi eli pianon soittoa, balettia ja koripalloa, kuoroa ja käsityö kerhoa. Isäni alkoi hiihtämään 1978 ja minä lähdin mukaan kiertämään Martinlaakson 1,5 km rataa lähes joka ilta. Jos isä hiihti 20 km, minä hiihdin 10 km ja siinä se kunto kasvoi. Klaukkalan Kiriin liityimme samana vuonna ja muutama hiihtokilpailukin tuli käytyä isän kanssa. Suunnistusharrastus alkoi 1980 ja liityimme Rajamäen Rykmenttiin. Alkuvuodet 1980-1983 kävimme varmasti kaikki suunnistusharjoitukset, joita oli tarjolla pääkaupunkiseudulla 4 kertaa viikossa. Lisäksi vuosina 1980-1986 kävimme kaikkien harjoitusten lisäksi kevään ja kesän leirit Suomessa ja Ruotsissa sekä lähes joka viikonloppu joko suunnistus-, hiihtosuunnistus- tai hiihtokisoissa. Lisäksi kävimme Luukissa lenkillä tai hiihtämässä muutaman kerran viikossa. Nuoruuteni oli siis varsin urheilullinen.

Lisäksi olen tehnyt töitä 15 vuotiaasta lähtien. Ensimmäinen työpaikkani oli Klaukkalan SYP:n siivoaminen yläaste aikana ja Lahnuksen Shell kahviossa työskentely lukio aikana sekä siivoustyöt Petikon alueella kesäisin. Näillä töillä keräsin rahat Ibizan matkaan ja muotivaatteisiin. Kaikkea sai kun meni töihin ja tienasi itse rahansa. Tuohon aikaan nuorille riitti töitä jo 15 vuotiaasta lähtien.

Suomessa elettiin ahkeran työnteon aikaa, koska minkäänlaisia työttömyystukia eikä muitakaan tukia ollut, kuten nykyään. Talouskasvu oli hyvin hidasta 1969-1980, koska rahoitusmarkkinat olivat hyvin suljetut ja lainaa ja lainan myöntäminen yksityishenkilöille oli todella vähäistä. Suomen talous kasvoikin todella hitaasti huolimatta siitä, että ihmiset tekivät ahkerasti töitä. Rahoitusmarkkinoita alettiin avaamaan pikkuhiljaa 1981 lähtien ja talouskasvu kiihtyi hieman. Rahoitusmarkkinoiden avaaminen yritettiin tehdä mahdollisimman hallitusti ja vaiheittain, jottei talous ylikuumenisi. Seuraavassa osassa kerron sen vaiheen kun talous kuitenkin ylikuumeni 1980 luvun lopulla ja sitten romahti syvään lamaan 1990 luvun alussa.

Lisää julkaisuja

4.1.2021

Marjon Vantaa

Marjon Vantaa videosarja

15.12.2020

Tapahtumia

Vantaa kokoomuksen tapahtumia