Etusivu

Marjo Koistinen

  • Kauppatieteiden maisteri
  • Taloushallinnon lehtori
  • Tarkastuslautakunnan jäsen Vantaa-Keravan hyvinvointialue
  • Varavaltuutettu Vantaa-Keravan hyvinvointialue
  • Varavaltuutettu Vantaa
  • Helsingin Ekonomien hallituksen jäsen
  • Suunnistaja
Turvallisuus, terveys ja työ

  • Turvallisuus on kaiken hyvinvoinnin perusta.
  • Terveys on tärkein.
  • Työ tuo henkistä ja taloudellista hyvinvointia.
  • Toimiva turvaverkko palvelee, kannustaa ja huolehtii, ei lamaannuta.
  • Yhteiskunta toimii parhaiten, kun ihmisillä on aito mahdollisuus yrittää, tehdä työtä, opiskella ja menestyä itse valitsemallaan tiellä.
  • Nuorten on voitava luottaa siihen, että yrittäminen, työnteko ja opiskelu kannattaa.

Turvallisuus on kaiken hyvinvoinnin perusta

Turvallisuuden parantaminen edellyttää riittäviä voimavaroja viranomaisille ja oikeuslaitokselle, jotta ihmisten oikeusturva toteutuu. Jokaisen on saatava asiansa käsiteltyä viivytyksettä ja kohtuullisin kustannuksin. Se vaatii viranomaisten yhteistyötä, tietojen vaihtoa ja ennakointia. Pelastuspalvelut on turvattava, jotta jokainen voi luottaa avun saamiseen hädän hetkellä. Suomen on oltava turvallinen kaikille sekä kaduilla että kodeissa. 

Suomi on aktiivinen Naton jäsenmaa, jonka toiminta tuottaa lisää turvallisuutta. Pohjoisen Euroopan turvallisuuden parantaminen on meille sydämen asia. Haluamme kehittää EU:n yhteistä puolustusta ja vähentää taloudellista riippuvuutta Kiinasta. Vahvistamme myös kahdenvälistä puolustusyhteistyötä erityisesti Yhdysvaltojen sekä muiden Pohjoismaiden ja Baltian kanssa.

Pidämme vahvasti huolta omasta puolustuksesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä puolustamme itsenäisten valtioiden oikeutta päättää omista asioistaan. Suomalaisten maanpuolustustahto on kansainvälisesti vertaillen korkea, ja haluamme sen edelleen voimistuvan. Toimiva oikeusvaltio ja uskottava puolustus ovat turvallisen yhteiskunnan ydin. Suomalaisille Suomi ja suomalainen yhteiskunta ovat puolustamisen arvoiset.

Terveys on tärkein

Haluan, että ihmiset pääsevät sujuvasti hoitoon ja että rajalliset resurssit riittävät sekä koulujen kuraattori ja psykologi palveluihin että ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin.

Seniorit ovat yhteiskuntamme tunnustettu voimavara. Tarvitsemme ja arvostamme heidän kokemustaan ja osallistumistaan. Huolehdimme myös, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja iäkkäät arvokkaan vanhuuden.

Vanhusten hoito on laitettu kuntoon kokonaisuutena. Omaishoito, perhehoito, kotihoito, asumispalvelut ja ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan palvelut ymmärretään kaikki keskeisiksi osiksi vanhusten hoitoa. Palvelujen tuottamiseen tarvitaan kaikki mukaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjontaa täydentävät yritykset ja järjestöt. Kaikilla suomalaisilla on pääsy perusterveydenhuollon palveluihin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on saatettu päätökseen, ja ihmiset pääsevät jonoista nopeammin hoitoon. Terveyspalveluiden tehokkuuden ja saatavuuden lisäksi huomiota kiinnitetään vaikuttavuuteen. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että tarvittavan avun, hoidon ja hoivan saa silloin, kun niitä tarvitsee. Kokoomus haluaa parantaa erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluita ja terveyden edistämisen roolia sote-rahoituksessa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ongelmat hoidetaan kuntoon, sitä vähemmillä inhimillisillä ja taloudellisilla kustannuksilla selvitään.

  • Nopeat ja laadukkaat palvelut: Hyvällä johtamisella ja uusilla toimintatavoilla on mahdollisuus parantaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että palveluiden laatua. Hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen erikoissairaanhoidossa on erittäin tärkeää.
  • Lasten ja perheiden tuki: Varhainen tuki ja apu ehkäisevät ongelmien syntymistä. Parempi lapsiperheiden arjen tuki neuvolasta lähtien. Mielenterveysongelmiin parempi apu nopeasti. Pidetään opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut edelleen lähellä lasten ja nuorten arjessa.
  • Esteettömät ja saavutettavat palvelut: Palvelut on alusta alkaen rakennettava esteettömiksi ja selkokielisiksi kaikille. Myös näkö- ja kuulovammaisille henkilöille saavutettaviksi ja ikäihmisten erityistarpeet huomioon ottaen.
  • Laadukkaat ikäihmisten palvelut: Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ja itsensä näköiseen vanhuuteen. Parannetaan omaishoitajien asemaa ja tuetaan heidän jaksamistaan. Panostetaan kotihoidon, palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan laatuun. Riittävä tuki ja palvelut kotiin omaishoitajien jaksamisen tueksi.

Työ tuo henkistä ja taloudellista hyvinvointia

Työ antaa toimeentulon, sosiaalista pääomaa ja mahdollisuuden toteuttaa itseään ja omia haaveitaan. Jokaisen osallistuminen on tärkeää. Työllisyyden vahvistaminen on ensisijainen keino ihmisten hyvinvoinnin ja tulojen kasvattamisessa. Riittävä työssä käyvien määrä ratkaisee, onnistummeko kuromaan umpeen hyvinvointipalveluiden rahoituksen kroonisen alijäämän. Mikäli emme onnistu vahvistamaan julkista taloutta työllisyyden avulla, alkaa keinovalikoima loppua. Jäljelle jää menojen sopeuttaminen.

Lopulta työpaikat syntyvät vain kannattavan yritystoiminnan seurauksena. Suomen Yrittäjien lokakuun yrittäjägallupin mukaan jopa 65 prosentilla työnantajayrityksistä oli vaikeuksia löytää riittävästi osaavaa työvoimaa. Jäykät työmarkkinamme, kannustinloukut ja heikko työperäinen maahanmuutto jarruttavat orastavaa kasvupyrähdystä. Käsiparien puute uhkaa tilauksessa olevia toimituksia ja suunnitteilla olevia investointeja. Työikäisen väestön supistuminen on ongelma myös pitkällä aikavälillä. Valtiovarainministeriön mukaan työvoiman väheneminen heikentää potentiaalista talouskasvua jo lähivuosina.

  • Työn vastaanottaminen on tehtävä kannattavaksi kaikissa tilanteissa. Työttömyysturvan täytyy olla väliaikainen tuki turvaamaan nopeaa siirtymää uusiin haasteisiin, ei pysyvä toimeentulon muoto.
  • Nykyisin tukea saavan käteen jäävät tulot voivat jopa pienentyä, jos ottaa työtä vastaan. Toisaalta jyrkkä marginaaliverotus syö kannustimet lisätyön tekemisestä, riskin ottamisesta ja uralla eteenpäin ponnistelusta. Kokoomuksen mielestä jokaisesta ansaitusta eurosta tulisi jäädä käteen vähintään puolet.
  • Yritykselle työn tarjoaminen täytyy tehdä houkuttelevaksi. Jotta työnantaja pystyisi maksamaan työntekijälle käteen palkkaa noin 2400 euroa, tulee työnantajan maksaa päälle veroja ja sivukuluja noin 1800 euroa.
  • Suomen korkea verokiila ei mahdollista kannustavan palkan maksamista ja jättää palkansaajalle käteen vähemmän kuin verrokkimaissa. Häviämme kireän verotuksen takia kilpailun kansainvälisten osaajien ja innovaattoreiden houkuttelussa.

http://www.velkakello.fi/

https://tutkibudjettia.fi/talousarvio/menot

Menokehys asetettaan vastuulliselle tasolle ja niistä pidettään kiinni. Verotusta ei kiristetä, koulutukseen panostettaan, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikkaa hoidettaisiin pragmaattisesti ja ratkaisukeskeisesti. Kokoomuksen vaihtoehto yhdistää hyvinvointipalvelut turvaavan vastuullisen talouspolitiikan ja rohkeat panostukset kasvuun. Kokoomus rakentaisi 2020-luvun talouspolitiikan neljän tavoitteen ympärille: 

1. Yrittäjyystavoite
Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa yrittäjällä on mahdollisuus ottaa riskiä, onnistua ja epäonnistua, kasvattaa yritystään ja palkata ihmisiä töihin. Kokoomus ottaisi Suomen tavoitteeksi työnantajayritysten määrän kasvattaminen 90 000:sta 100 000:een ja pk-yritysten määrän 20 000:sta 25 000:een. 
2. Vaurastumistavoite
Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa ihmisillä on mahdollisuus vaurastua osaamisella, ahkeruudella, työllä ja yrittämisellä. Haluamme, että suomalaiset voivat keskimäärin kasvattaa nettovarallisuuttaan 50 % uoteen 2030 mennessä. Haluamme myös, että Suomen nettoinvestoinit aineelliseen ja aineettomaan pääomaan saadaan käännettyä reilusti positiiviseksi.
3. Työllisyystavoite
Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa jokaisella työikäisellä ja -kykyisellä on mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään. Kokoomuksen mielestä Suomen on tavoiteltava 80 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2030 mennessä, jotta hyvinvointipalveluiden rahoitus on turvattavissa.
4. Kestävyystavoite
Kokoomus haluaa pelastaa hyvinvointipalvelut ja puhtaan ympäristön myös tuleville sukupolville. Talouspolitiikan tavoitteeksi on asetettava julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen ja talouskasvun ekologinen kestävyys.

Blogi

  • Blogi
    Tämänhetkisen epävakauden vaikutus hintoihin, talouteen, työllisyyteen muistuttaa valitettavasti siitä, mitä tapahtui 1990-luvun laman aikana. 1970- luku oli hitaan kasvun aikaa,

Yhteystiedot

Marjo Koistinen

Varavaltuutettu Vantaa-Kerava

Helsingin ekonomien hallituksen jäsen

Vtk-kiinteistöt oy hallituksen jäsen

VARAVALTUUTETTU VANTAA kokoomus

TALOUSHALLINNON LEHTORI

KAUPPATIETEIDEN MAISTERI

(6) Marjo Koistinen Talous | Facebook

https://www.facebook.com/marjokoistinen.net

https://www.linkedin.com/in/marjo-koistinen-3b679a1bb/

https://www.instagram.com/marjofi/