Marjo Koistinen
Aluevaaliehdokas
Vantaa-Kerava

Olen toiminut 20 vuotta lehtorina ja nuorten hyvinvointi on minulle erittäin tärkeä asia. Haluaisin vaikuttaa siihen, että nuoret saisivat hyvän lähtökohdan elämälleen!

  • Lasten ja perheiden hyvät palvelut: Varhainen tuki ja apu ehkäisevät ongelmien syntymistä. Turvataan lapsiperheille riittävät tukipalvelut.
  • Mielenterveysongelmiin parempi apu nopeasti: Pidetään opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut edelleen lähellä lasten ja nuorten arjessa.
  • Terapiatakuu: Parantamalla pääsyä mielenterveyspalveluihin vähennämme inhimillistä kärsimystä, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä.
  • Matalan kynnyksen päihdepalvelut: Varmistetaan, että riippuvuuksista kärsiville on saatavilla apua matalalla kynnyksellä.

Hei!
Olen tehnyt kuntalaisaloitteen: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/24074 Järjestöjen toimintaedellytysten varmistaminen sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa Vantaan kaupungissa.
Voit käydä osallistumassa tähän tärkeään aloitteeseen, jolla varmistetaan järjestöjen osallistuminen jatkossakin tärkeään työhön hyvinvointialueella.

Esitän, että vuoden 2022 aikana Vantaan kaupunki: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/24074

Aluevaalit Vaalipäivä 23.1.2021 ja ennakkoäänestys 12.-18.1.2022

Aluevaalien aikataulu

  • kampanja-aika alkaa: 23.7.2021
  • aluevaltuuston koon määräävä hyvinvointialueen asukasluku: 31.8.2021
  • äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (millä hyvinvointialueella kukin on äänioikeutettu): 3.12.2021
  • ehdokashakemusten jättöpäivä: 14.12.2021 ennen klo 16
  • ehdokasasettelun (ml. ehdokasnumerot) vahvistaminen: 23.12.2021
  • äänioikeusrekisteri lainvoimainen 11.1.2022
  • kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 11.1.2022 klo 16
  • ennakkoäänestys kotimaassa: 12. – 18.1.2022
  • ennakkoäänestys ulkomailla: 12. – 15.1.2022
  • aluevaalien vaalipäivä on 23.1.2022
  • tulosten vahvistaminen: 26.1.2022 
  • valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.
Nuorten pääsy nopeammin hyvinvointipalveluihin

Hyvinvointialueen tärkeät teemat

  • Nopea hoitoon pääsy: Jokaisen on voitava luottaa siihen, että hoitoa ja hoivaa saa silloin, kun sitä tarvitsee. Parannetaan palveluiden saatavuutta ja sujuvoitetaan hoitoon pääsyä esimerkiksi ottamalla sote-keskusten etävastaanotot käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla.
  • Hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen erikoissairaanhoidossa.
  • Lasten ja perheiden hyvät palvelut: Varhainen tuki ja apu ehkäisevät ongelmien syntymistä. Parempi lapsiperheiden arjen tuki lastensuojelun raskaiden palveluiden tarpeen ennaltaehkäisemiseksi.
  • Mielenterveysongelmiin parempi apu nopeasti: Pidetään opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut edelleen lähellä lasten ja nuorten arjessa. Tunnistetaan myös opiskelijat hyvinvointialueiden asiakasryhmänä.
  • Terapiatakuu: Parantamalla pääsyä mielenterveyspalveluihin vähennämme inhimillistä kärsimystä, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä.
  • Esteettömät ja saavutettavat palvelut vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi. Palvelut on alusta alkaen rakennettava esteettömiksi ja selkokielisiksi sekä myös esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisille henkilöille saavutettaviksi ja ikäihmisten erityistarpeet huomioon ottaen.
  • Laadukkaat ikäihmisten palvelut: Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ja itsensä näköiseen vanhuuteen. Parannetaan omaishoitajien asemaa ja tuetaan heidän jaksamistaan. Ikäihmisten kohtelussa tapahtuviin laiminlyönteihin puuttuminen tehokkaammalla valvonnalla. Panostetaan kotihoidon, palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan laatuun. Riittävä tuki ja palvelut kotiin omaishoitajien jaksamisen tueksi.
  • Palveluiden saatavuus: Tarvitsemme palveluiden tuottajiksi julkisen sektorin lisäksi yrityksiä ja järjestöjä. Palveluiden käyttäjien oikeus valita, mistä hakee tarvitsemansa palvelut. Yksityisen hoidon Kela-korvauksen puolustaminen.
  • Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö: Pidetään huolta hyvinvointialueiden ammattilaisten jaksamisesta. Terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden lisääminen työhyvinvointia ja -viihtyvyyttä parantamalla. Hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden on voitava keskittyä tekemään sitä työtä, johon heidät on koulutettu.
  • Laadukkaat ja yhdenmukaiset pelastuspalvelut: Apua on saatava nopeasti, kun sitä eniten tarvitsee – kaikkialla Suomessa. Pelastus- ja ensihoitopalveluiden toimintavalmius ja riittävän nopea saatavuus kaikkialla. Sopimuspalokuntien resurssit ja asema tulevilla hyvinvointialueilla on turvattava. Palveluiden saatavuuden turvaaminen tarvittaessa etäpalvelun ja liikkuvien palveluiden avulla.
  • Toimitaan kustannustehokkaasti: Hyvinvointialueiden kustannusten täysi läpinäkyvyys ja vertailtavuus kustannustehokkuuden varmistamiseksi ja parhaiden käytäntöjen levittämisen takaamiseksi. Vastuullinen taloudenpito hyvinvointialueella, jotta verotus ei kiristyisi.
  • EI Maakuntaverolle: Suomalaisten työn verotus ei saa enää kiristyä.

Vantaa-Keravan hyvinvointialue

Kunnilta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät hyvinvointialueisiin. Yksi näistä on Vantaa-Keravan hyvinvointialue. Järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023, Mitä tapahtuu vaalien jälkeen?:

  • Aluevaltuustot aloittavat työnsä vuoden 2022 maaliskuussa.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy niille vuoden 2023 alusta.
  • Aluevaltuutetut valitsevat aluehallituksen, joka johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta.
  • Ne valitsevat myös hyvinvointialuejohtajan.
  • Jatkossa aluevaalit toimitetaan kuntavaalien yhteydessä joka neljäs vuosi.

Uusimaan jako hyvinvointialueisiin ja valtuutettujan määrät

Uusimaa jakaantuu 4 osaan: Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Vantaa-Keravan hyvinvointialue.

Vantaa-Keravan hyvinvointialueelle tulee 69 valtuutettua.

Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelaissa säädetään, että pienimmillä alueilla valitaan kuitenkin vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan kuitenkin nämä vähimmäismäärät valtuutettuja.

Hyvinvointialueen asukasluku Valtuutettuja vähintään

enintään 200 000 59

200 001 – 400 000 69

400 001 – 600 000 79

yli 600 000 89

59 valtuutettua (11 hyvinvointialuetta): Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Itä-Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan, Lapin sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

69 valtuutettua (6 hyvinvointialuetta): Keski-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet.

79 valtuutettua (4 hyvinvointialuetta): Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueet.

Hyvinvointialueen johtaminen

Jokaisella hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluevaltuustoon valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut hyvinvointialueella toimitettavissa aluevaaleissa. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Valtuutettuja valitaan 59–89 hyvinvointialueen asukasluvun perusteella. Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Aluevaltuuston tehtävistä säädetään hyvinvointialueesta annettavassa laissa. Aluevaltuusto päättää mm. hyvinvointialuestrategiasta, hyvinvointialueen hallintosäännöstä sekä hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.

Hyvinvointialueen toimielimet

  • Aluevaltuusto
  • Aluehallitus
  • Tarkastuslautakunta
  • Kansalliskielilautakunta (kaksikielisessä hyvinvointialueella)
  • Saamen kielen lautakunta (Lapin hyvinvointialueella)

Aluevaltuusto voi lisäksi asettaa lautakuntia, johtokuntia ja niiden jaostoja.

Mistä aluevaltuutetut päättävät?

  • Säilyykö pieni ja syrjäinen terveyskeskus?
  • Saako lääkäriin yhteyden videopuhelulla?
  • Lisätäänkö rahaa ja resursseja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyyn?
  • Muun muassa tämänkaltaiset asiat kuuluvat aluevaltuutettujen päätösvaltaan.
  • Yleisesti aluevaltuutetut päättävät sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisestä.
  • Valtuutettujen päätösvalta rajautuu kahdesta suunnasta: Ensinnäkään he eivät voi vaikuttaa alueella käytettävissä olevan rahamäärän kokoon, ainoastaan rahojen jakamiseen.
  • Hyvinvointialueilla ei ainakaan toistaiseksi ole verotusoikeutta, vaan rahat tulevat lähes kokonaan valtiolta.
  • Toiseksi monille sosiaali- ja terveydenhoidon sekä pelastustoimen kysymyksille raamit asettavat lait ja asetukset aina perustuslaista lähtien.
  • Esimerkiksi asiakasmaksuille laki määrää enimmäisrajan, mutta niitä voi olla myös perimättä ollenkaan.
  • Tai lapsille ja nuorille on järjestettävä kolme laajaa terveystarkastusta, mutta niitä voi periaatteessa järjestää enemmänkin.

Vaikutukset verovelvollisiin

Ansiotuloista maksetaan enemmän veroa valtiolle ja vähemmän kunnalle. Uudistus toteutetaan niin, että verorakenteen muutokset eivät saa aiheuttaa verotuksen kiristymistä.

Vaikutukset kuntien rahoitukseen

Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja menoista siirtyy pois noin puolet. Myös kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa.

Vantaa-Keravan alueen haasteet

Vantaa-Keravan keskeiset palveluhaasteet liittyvät erikoissairaanhoidon saatavuuteen ja lasten, nuorten sekä perheiden sosiaalihuoltoon. Vantaalla on Uudenmaan suurin syntyvyys ja alhaisin yli 75 vuotiaiden osuus.

Verotuksen muutokset

Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Lokakuun 2020 arvion mukaan ansiotuloveroja siirretään noin 12,8 miljardia euroa ja yhteisöveroja noin 0,6 miljardia euroa vuoden 2020 tasossa arvioituna.

Ansiotulojen verotus

Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan lokakuun 2020 arvion mukaan 13,26 prosenttiyksiköllä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti. 

Valtionverotuksen kiristäminen aiotaan toteuttaa muuttamalla tuloveroasteikkoa sekä useita eri ansiotuloverotuksen vähennysten parametreja. Samalla valtion- ja kunnallisverotuksen veropohjat yhdistetään. Tämä tarkoittaa sitä, että tulosta tehtävät vähennykset myönnetään jatkossa samoin perustein ja saman suuruisena sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa.

Vaikutukset verovelvollisille

Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset toteutetaan niin, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutusta verovelvollisten verotuksen tasoon. Uudistuksella ei ole tarkoitus keventää eikä kiristää kenenkään verotusta. 

Jatkossa ansiotuloista maksetaan nykyistä enemmän veroa valtiolle, mutta vähemmän kunnalle, jolloin kokonaisuutena verotuksen taso säilyy lähes ennallaan. Hallitusohjelman mukaisesti uudistus toteutetaan niin, että verorakenteen muutokset eivät saa voimaan tullessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Tämän hetkisen arvion mukaan ansiotulojen verotusta on kevennettävä noin 195 miljoonalla eurolla, jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi.

Vaikutukset kuntien rahoitukseen ja omaisuuteen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja tätä myötä niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Tämän takia kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa. Rahoituksen siirtoa valmistellaan edellisellä vaalikaudella ehdotetun ja eduskunnan perustuslakivaliokunnassa käsitellyn mallin perusteella.

Rahoituksen siirto on tarkoitus toteuttaa vähentämällä kunnilta peruspalvelujen valtionosuuksia, kunnallisveroa, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta. Kuntien verotulojen vähentämistä vastaavasti korotettaisiin valtion ansiotuloverotusta ja valtion osuutta yhteisöveron tuotosta. Kuntalaisten ansiotuloverotuksen taso säilyy käytännössä ennallaan.

Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan

Nykyinen kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä edellyttää uudistamista rahoituksen siirron myötä.

Myös valtionosuusjärjestelmän uudistamista on valmisteltu edellisellä vaalikaudella ehdotetun ja eduskunnan perustuslakivaliokunnassa käsitellyn mallin perusteella. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän perusrakenteeseen ja kriteereihin ei esitetä merkittäviä muutoksia. 

Tulojen tasausjärjestelmään (verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus) on esitetty suurempia muutoksia, koska kuntien verotuloista poistuu merkittävä osa. 

Lisäksi suurten kuntakohtaisten taloudellisten muutosten lieventämiseksi järjestelmään on sisällytettävä muutostasauselementtejä.

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä työskentelee yhteensä noin 212 520 henkilöä. Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyy liikkeenluovutuksilla noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Lisäksi noin 14 400 henkilöä jatkaa Helsingin kaupungin ja 22 800 HUS-yhtymän palveluksessa. Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin jää henkilöstöä edelleen noin 209 650.

Henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana

Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueiden palvelukseen. 

Kuntien palveluksessa sosiaali ja terveydenhuollon palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen, jos henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä. Lisäksi opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit siirtyvät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palvelukseen.

HUS-yhtymäksi muuttuvan nykyisen HUS-kuntayhtymän ja hyvinvointialueen tehtäviä hoitavan Helsingin kaupungin henkilöstön työnantaja ei muutu.

Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella

Siirtyminen hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin, joka johtaa työnantajan vaihtumiseen, katsotaan esityksen perusteella liikkeenluovutukseksi. Työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain liikkeenluovutussäännöksiä sovelletaan kaikkiin uudistuksen yhteydessä toteutettaviin työnantajan vaihtumista merkitseviin muutoksiin. 

Henkilöstö siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ -tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Myös tukipalvelujen henkilöstöä siirtyy hyvinvointialueille 

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavien yksiköiden, laitosten ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. 

Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveyspalveluihin. Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevat tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja kuvantamispalvelut.

TEEMAT

Talous ja
työllisyys

Talouden nousukaudesta kiinni

Tällä hetkellä taloudessa on menossa kupla eli asuntomarkkinoilla on ylikysyntää ja puun markkinahinta on noussut nopeaan tahtiin. Suomalaista puuta viedään Yhdysvaltoihin niin paljon, että Suomessa on puusta pulaa ja rakennuskustannukset nousevat. Lainaa saa helposti todella alhaisella korolla. Korona miljardeja on jaettu niin Suomessa, Euroopassa kuin USA:ssa. Nyt pitäisi ottaa kiinni puun viennistä sekä houkutella Suomen riskittömään ja ennustettavaan talousympäristöön kansainvälisiä yrityksiä, jotka investoivat ja luovat työpaikkoja Suomeen.

Työn ja yrittäjyyden kannustaminen

Meillä ei ole varaa verottaa kuoliaaksi niitä ahkeria ihmisiä, jotka tällä hetkellä ovat työelämässä. Yritykset työllistävät enemmän ihmisiä, kun työn kustannukset saadaan kohtuullisiksi. Suomi pitää tehdä houkuttelevaksi paikaksi yritysten investoida, jotta yritykset työllistäisivät lisää työntekijöitä. Turvallinen, ennustettava liiketoimintaympäristö luo Suomesta houkuttelevan investointikohteen yrityksille.

Suomi nousi toisen maailmansodan jälkeen ahkeralla työnteolla nopeasti köyhyydestä menestyväksi teollisuusmaaksi. Metsä- ja metalliteollisuus olivat viennin valttikortit ja meillä oli myös menestyvä tekstiiliteollisuus ja elintarviketeollisuus. Päätös ilmaisesta peruskoulusta ja opintotukijärjestelmästä kasvatti nopeasti koulutetun työvoiman määrää Suomessa. Syntyi teknologiateollisuuden menestysmaa Nokia Suomi. 90- luvun lamastakin noustiin Nokian avulla.

Lisää verotuloja ilman veronkorotuksia

Tällä hetkellä Suomi vie edelleen teknologiateollisuuden, telakkateollisuuden tuotteita ja puuta sekä monia hyviä innovaatioita maailmalle. Yrittäjien investointiympäristöä pitäisi tukea verotusta ja sähkön hintaa alentamalla. Samoin työntekemisen kustannukset, kuten verotus ja työeläkejärjestelmä ovat maailman kalleimpia, eivätkä kannusta työntekoon tai yrittäjyyteen.

Palvelualoilla pitäisi arvonlisävero laskea 10 prosenttiin. Esimerkiksi tilitoimisto tai konsulttipalvelu yrityksellä, ei ole alv vähennykseen oikeuttavia tavaraostoja juurikaan, joten kaikki myynnistä maksettava vero jää yrittäjän maksettavaksi. Rakennusalan käänteinen alv alihankkijoille on hyvä, mutta alv pitäisi alentaa myös muissa palvelualoissa.

Työeläkejärjestelmästä pitäisi tehdä vapaaehtoinen sillä tavoin, että voi itse päättää palkasta veloitettava työeläkkeen määrän ja voisi myös päättää itse, koska haluaa nostaa omaa työeläkettään. Nykyinen järjestelmä ei kannusta työntekoon, kun palkasta menee yli puolet veroihin ja eläkevakuutuksiin.

Koulutus

Koulutuksen kehittäminen

Olen toiminut yli 20 vuotta opettajana, ensin 1989-1991 Porvoossa yläasteen matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorin viransijaisena ja sitten vuodesta 2002 lähtien taloushallinnon lehtorina ensin Helsinki Business Collegessa ja sitten Metropolia ammattikorkeakoulussa ja nyt Laurea ammattikorkeakoulussa.

Koulutuksen tason pitää pysyä korkeana ja tämän takaa se, että jo varhaiskasvatukseen panostetaan. Jo varhaiskasvatuksen opettajien koulutus on erittäin korkeatasoista, kuten peruskoulutason opettajien koulutus. Toisen asteen koulutusta kehittäisin yhdistämällä lukio ja ammattikoulut siten, että kaikki opiskelisivat sekä yleissivistävää matematiikkaa, kieliä ja luonnontieteitä että perusteita yhteiskunnasta kuten kansantaloudesta ja yritystoiminnasta. Myös perusasteen koulutusta kehittäisin siten, että jo 10 vuotiaasta voisi valita itseään kiinnostavia valinnaisia aineitä enemmän. Nyt jo on luonnontieteen ja urheiluun painottavia kouluja ja lisää voisi tulla myös yrittäjyyteen painottavia kouluja.

Varhaisista vuosista hyvä lähtö katkeamattomaan opintiehen

• Mahdollisuuksien tasa-arvoa laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja maailman parhaalla perusopetuksella, joka ottaa huomioon yksilölliset tarpeet sekä vahvuudet

• Päiväkotien ja esiopetuksen ympäristöjen on oltava turvallisia lapsille ja henkilökunnalle. Hyödynnämme monipuolisia toteutusmalleja päiväkoti- ja koulurakentamisessa. Torjumme sisäilmaongelmat laadukkaalla rakentamisella ja korjaamisella sekä rakennusten oikeanlaisella käytöllä ja riittävällä siivouksella.

• Tavoitteena kaksivuotisen esiopetuksen, jotta yhä useampi lapsi saa hyvän ponnahduslaudan koulupolulleen.

• Uudistetaan oppimisen tukea ja varmistamme, että oppilas saa tarvittaessa pienryhmämuotoista opetusta ja henkilökohtaista tukea.

• Varmistetaan, että yksilöllinen opetus toteutuu perusopetuksessa, jotta lisähaastetta kaipaaville on tarjolla mahdollisuuksia nopeampaan etenemiseen ja tukea tarvitsevat saavat sitä riittävästi. Vahvaa motivaatiota on ruokittava, ei lannistettava.

• Jokaisella on oikeus työ- ja opiskelurauhaan. Kiusaamiseen on puututtava tehokkaasti. Jos koulun keinot eivät riitä, poliisin ja lastensuojelun on tarvittaessa tultava apuun.

• Laajennetaan yhteistyötä urheiluseurojen ja yhdesitysten kanssa ja tuodaan mielekästä sisältöä lasten päiviin tuomalla harrastusmahdollisuuksia koulupäivien yhteyteen.

Suomessa on maailman korkeimmin koulutettu kansa

Suomessa on maailman korkeimmin koulutettu kansa, joten meidän kannattaa tuoda sitä esille ja keskittyä innovaatioiden, teknologiakehityksen ja suuren jalostusarvon tuottaviin palveluihin ja tuotteisiin. Meiltä löytyy erittäin päteviä korkeasti koulutettuja ahkeria ja luotettavia työntekijöitä, yrittäjiä ja tutkijoita. Tiedostetaan tämä ja noustaan maailmankartalle uudestaan, kuten teimme Nokian kanssa.

Suomen menestyksen yksi tekijä ahkeran työtätekevän kansan lisäksi on koulutus. Varsinkin Nokian upea tarina, sekä metsäteollisuuden innovaatiot ja nykyinen teknologialan kehitys sekä sairaanhoidon korkea taso on perustunut korkeaan koulutustasoon.

Tämä päivänä koulutukseen pääsy on todella helppoa. Kaikki pääsevät toisen asteen koulutukseen ammattiopistoihin tai lukioihin. Monet käyvät jopa monta toisen asteen koulutusta ja jokainen saa valita juuri sen alan, minkä haluaa. Myös ammattikorkeakouluun pääsee opiskelemaan vaikka peruskoulupohjalta, kunhan menee ensin avoimeen ammattikorkeakouluun ja opiskelee 60 opintopistettä. Ammattikorkeakoulutus on jonkin verran syrjäyttänyt yliopistokoulutusta ja myös ylemmässä ammattikorkeakoulussa saa maisterintutkinnon.

Viihtyisä ja
puhdas
ympäristö

Olen suunnistanut vuodesta 1980 asti ja kaikki ihanat luontoalueet, kuten Luukki, Pirttimäki, Salmen alue, Solvalla, Oittaa, Petikko, Kuusijärvi ja Nuuksion ihana luonnonsuojelualue kokonaisuudessaan ovat minulle todella tärkeitä alueita. Suomessa arvostetaan luontoa ja metsää ja meillä on puhdas ilma ja vesi. Meillä on toimiva jätehuolto, joten metsämme eivät ole kaatopaikkoja, kuten valitettavan useassa maassa, jossa olen käynyt matkoilla. Olemme maailman onnellisin kansa, koska saamme hengittää puhdasta ilmaa, juoda puhdasta vettä ja vaeltaa rauhassa turvallisessa suomalaisessa metsässä.

Terveyttä ja elämäniloa liikunnasta

Olen kuulunut urheiluseuroihin lapsesta lähtien. Ensin Klaukkalan Kiriin hiihdossa ja Nateva koripalloseuraan Nurmijärvellä ja sitten Rajamäen Rykmenttiin suunnistusseuraan Nurmijärven kunnassa. Nykyään kuullun Espoon Suunta suunnistusseuraan. Urheiluseuroilla on tärkeä rooli liikunnassa. Tuetaan seurojen toimintaa ja järjestetään liikuntatoimintaan tarvittavia harjoitus- ja kilpailutiloja. Kehitetään koulujen ja seurojen yhteistyötä. Tuodaan harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen yhdessä seurojen kanssa.

Ulkoilun kannustaminen lähimetsässä

Olen suunnistanut vuodesta 1980 ja Suomen metsät ovat käyneet minulle tutuiksi. Pienikin metsä keskellä asuinaluetta ilahduttaa niin isoja kuin pieniä ulkoilijoita puhumattakaan lemmikeistämme. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus päästä helposti lähimetsään tai kansallispuistoon hengähtämään hektisestä arjesta.

Blogi