Marjo Koistinen

  • Helsingin Ekonomien puheenjohtajaehdokas kaudelle 2022-2024
  • Aluevaaliehdokas Vantaa-Kerava Hyvinvointialue 2022-2025
  • Vantaan Kokoomuksen varavaltuutettu 2021-2025
  • VTK Kiinteistöt Oy hallituksen jäsen 2021-2025
  • Taloushallinnon lehtori
  • Kauppatieteiden maisteri
  • Harrastan suunnistusta ja rakastan luontoa ja metsää.
  • Haluan pitää huolta niistä, jotka eivät pärjää omin avuin.
  • Yhteiskunta toimii parhaiten, kun ihmisillä on aito mahdollisuus opiskella, kehittää itseään, tehdä työtä ja menestyä itse valitsemallaan tiellä.
  • Nuorten on voitava luottaa siihen, että itsensä kehittäminen ja opiskelu kannattaa.

Helsingin Ekonomien puheenjohtajaehdokas

  • Olen ehdolla Helsingin Ekonomien puheenjohtajaksi kaudelle 2022-2024.
  • Olen myös ehdolla Helsingin Ekonomien hallituksen jäseneksi, joten voit äänestää minua kumpaankin vastuutehtävään.
  • Ennakkoäänestys on 15.10.-2.11.2021
  • Yhdistyksen sääntömääräinen kokous la 6.11. klo 10.30 alkaen.
  • Hallitus- ja puheenjohtajavalinnoista äänestetään sähköisesti oman mobiililaitteen tai tietokoneen kautta eVaali-järjestelmää käyttäen. Äänestysjärjestelmään kirjaudutaan pankkitunnuksilla.
  • Helsingin Ekonomien jäsenille on tullut sähköpostiin 15.10.2021 ohjeet ja linkki eVaalit järjestelmään.

Pääsimme Jussi Kärjen vaalitenttiin, jonka aiheena oli työmarkkinoiden järjestöjen, työelämän ja koulutuksenkehittäminen:

Aluevaaliehdokas 2022 Vantaa-Kerava

Vantaa-Keravan hyvinvointialue

Kunnilta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät hyvinvointialueisiin. Yksi näistä on Vantaa-Keravan hyvinvointialue. Järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023.

Nämä asiat ovat minulle tärkeitä:

  • Nopea hoitoon pääsy: Jokaisen on voitava luottaa siihen, että hoitoa ja hoivaa saa silloin, kun sitä tarvitsee. 
  • Toimitaan kustannustehokkaasti: Huolehtimalla taloudesta, varmistamme sen, että palvelut paranevat, mutta verotus ei kiristy.
  • Terapiatakuu: Parantamalla pääsyä mielenterveyspalveluihin vähennämme inhimillistä kärsimystä, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä.
  • Laadukkaat ikäihmisten palvelut: Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ja itsensä näköiseen vanhuuteen. Epäkohtiin vanhusten hoivassa on puututtava.
  • Lasten ja perheiden hyvät palvelut: Varhainen tuki ja apu ehkäisevät ongelmien syntymistä. 
  • Ihmisten vapaus valita: Esimerkiksi palveluseteli antaa asiakkaalle mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mistä palvelunsa hankkii.
  • Palveluiden saatavuus: Tarvitsemme palveluiden tuottajiksi julkisen sektorin lisäksi yrityksiä ja järjestöjä.
  • Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö: Pidetään huolta hyvinvointialueiden ammattilaisten jaksamisesta.
  • Laadukkaat ja yhdenmukaiset pelastuspalvelut: Apua on saatava nopeasti, kun sitä eniten tarvitsee – kaikkialla Suomessa.
  • EI Maakuntaverolle: Suomalaisten työn verotus ei saa enää kiristyä.

Aluevaalien vaalipäivä on 23.1.2022

Kunnilta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät hyvinvointialueisiin. Yksi näistä on Vantaa-Keravan hyvinvointialue. Järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023.

  • kampanja-aika alkaa: 23.7.2021
  • aluevaltuuston koon määräävä hyvinvointialueen asukasluku: 31.8.2021
  • äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (millä hyvinvointialueella kukin on äänioikeutettu): 3.12.2021
  • ehdokashakemusten jättöpäivä: 14.12.2021 ennen klo 16
  • ehdokasasettelun (ml. ehdokasnumerot) vahvistaminen: 23.12.2021
  • äänioikeusrekisteri lainvoimainen 11.1.2022
  • kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 11.1.2022 klo 16
  • ennakkoäänestys kotimaassa: 12. – 18.1.2022
  • ennakkoäänestys ulkomailla: 12. – 15.1.2022
  • aluevaalien vaalipäivä on 23.1.2022
  • tulosten vahvistaminen: 26.1.2022 
  • valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.

Hyvinvointialueen tärkeät teemat

  • Jonoista hoitoon pääseminen
  • Hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen erikoissairaanhoidossa
  • Ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen panostaminen
  • Parempi lapsiperheiden arjen tuki lastensuojelun raskaiden palveluiden tarpeen ennaltaehkäisemiseksi
  • Matalan kynnyksen päihdepalvelut
  • Mielenterveysongelmiin parempi apu nopeasti
  • Esteettömät ja saavutettavat palvelut vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi
  • Ikäihmisten kohtelussa tapahtuviin laiminlyönteihin puuttuminen tehokkaammalla valvonnalla
  • Riittävä tuki ja palvelut kotiin omaishoitajien jaksamisen tueksi
  • Hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden on voitava keskittyä tekemään sitä työtä, johon heidät on koulutettu
  • Terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden lisääminen työhyvinvointia ja -viihtyvyyttä parantamalla
  • Palveluiden käyttäjien oikeus valita, mistä hakee tarvitsemansa palvelut
  • Yksityisten ja järjestömuotoisten toimijoiden pääsy tuottamaan sosiaali- ja terveyspalveluita
  • Yksityisen hoidon Kela-korvauksen puolustaminen
  • Pelastus- ja ensihoitopalveluiden toimintavalmius ja riittävän nopea saatavuus kaikkialla
  • Sopimuspalokuntien resurssit ja asema tulevilla hyvinvointialueilla on turvattava
  • Palveluiden saatavuuden turvaaminen tarvittaessa etäpalvelun ja liikkuvien palveluiden avulla
  • Hyvinvointialueiden kustannusten täysi läpinäkyvyys ja vertailtavuus kustannustehokkuuden varmistamiseksi ja parhaiden käytäntöjen levittämisen takaamiseksi
  • Hankintaosaamisen varmistaminen jokaisella hyvinvointialueella
  • Vastuullinen taloudenpito hyvinvointialueella, jotta verotus ei kiristyisi
  • Maakuntaveron vastustaminen

Vaikutukset verovelvollisille

Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset toteutetaan niin, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutusta verovelvollisten verotuksen tasoon. Uudistuksella ei ole tarkoitus keventää eikä kiristää kenenkään verotusta. Jatkossa ansiotuloista maksetaan nykyistä enemmän veroa valtiolle, mutta vähemmän kunnalle, jolloin kokonaisuutena verotuksen taso säilyy lähes ennallaan. Hallitusohjelman mukaisesti uudistus toteutetaan niin, että verorakenteen muutokset eivät saa voimaan tullessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Tämän hetkisen arvion mukaan ansiotulojen verotusta on kevennettävä noin 195 miljoonalla eurolla, jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi.

Vaikutukset kuntien rahoitukseen ja omaisuuteen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja tätä myötä niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Tämän takia kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa. Rahoituksen siirto on tarkoitus toteuttaa vähentämällä kunnilta peruspalvelujen valtionosuuksia, kunnallisveroa, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta. Kuntien verotulojen vähentämistä vastaavasti korotettaisiin valtion ansiotuloverotusta ja valtion osuutta yhteisöveron tuotosta. Kuntalaisten ansiotuloverotuksen taso säilyy käytännössä ennallaan.

Vantaa-Keravan pöytäkirja

Ministeriön ja alueiden välisissä keskusteluissa käydään läpi sosiaali- ja terveydenhuollon tila alueella ja etsitään yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi. Neuvottelujen keskeisenä tausta-aineistona toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arviot sekä alueiden ja ministeriön omiin havaintoihin perustuvat kehittämishaasteet ja muutostekijät. Alueellisten keskusteluiden ja arviointien mallia kehitetään jatkuvasti yhteistyössä THL:n kanssa. Kehittämisessä käytetään hyödyksi alueiden esiin nostamia tarpeita ohjauksen ja vuorovaikutuksen kokonaisuudessa. 

Alla 27.10-4.12.2020 käytyjen hyvinvointialueneuvotteluiden pöytäkirjat sekä liitteet.

Vantaa-Kerava

TEEMAT

Talous ja
työllisyys

Talouden nousukaudesta kiinni

Tällä hetkellä taloudessa on menossa kupla eli asuntomarkkinoilla on ylikysyntää ja puun markkinahinta on noussut nopeaan tahtiin. Suomalaista puuta viedään Yhdysvaltoihin niin paljon, että Suomessa on puusta pulaa ja rakennuskustannukset nousevat. Lainaa saa helposti todella alhaisella korolla. Korona miljardeja on jaettu niin Suomessa, Euroopassa kuin USA:ssa. Nyt pitäisi ottaa kiinni puun viennistä sekä houkutella Suomen riskittömään ja ennustettavaan talousympäristöön kansainvälisiä yrityksiä, jotka investoivat ja luovat työpaikkoja Suomeen.

Työn ja yrittäjyyden kannustaminen

Meillä ei ole varaa verottaa kuoliaaksi niitä ahkeria ihmisiä, jotka tällä hetkellä ovat työelämässä. Yritykset työllistävät enemmän ihmisiä, kun työn kustannukset saadaan kohtuullisiksi. Suomi pitää tehdä houkuttelevaksi paikaksi yritysten investoida, jotta yritykset työllistäisivät lisää työntekijöitä. Turvallinen, ennustettava liiketoimintaympäristö luo Suomesta houkuttelevan investointikohteen yrityksille.

Suomi nousi toisen maailmansodan jälkeen ahkeralla työnteolla nopeasti köyhyydestä menestyväksi teollisuusmaaksi. Metsä- ja metalliteollisuus olivat viennin valttikortit ja meillä oli myös menestyvä tekstiiliteollisuus ja elintarviketeollisuus. Päätös ilmaisesta peruskoulusta ja opintotukijärjestelmästä kasvatti nopeasti koulutetun työvoiman määrää Suomessa. Syntyi teknologiateollisuuden menestysmaa Nokia Suomi. 90- luvun lamastakin noustiin Nokian avulla.

Lisää verotuloja ilman veronkorotuksia

Tällä hetkellä Suomi vie edelleen teknologiateollisuuden, telakkateollisuuden tuotteita ja puuta sekä monia hyviä innovaatioita maailmalle. Yrittäjien investointiympäristöä pitäisi tukea verotusta ja sähkön hintaa alentamalla. Samoin työntekemisen kustannukset, kuten verotus ja työeläkejärjestelmä ovat maailman kalleimpia, eivätkä kannusta työntekoon tai yrittäjyyteen.

Palvelualoilla pitäisi arvonlisävero laskea 10 prosenttiin. Esimerkiksi tilitoimisto tai konsulttipalvelu yrityksellä, ei ole alv vähennykseen oikeuttavia tavaraostoja juurikaan, joten kaikki myynnistä maksettava vero jää yrittäjän maksettavaksi. Rakennusalan käänteinen alv alihankkijoille on hyvä, mutta alv pitäisi alentaa myös muissa palvelualoissa.

Työeläkejärjestelmästä pitäisi tehdä vapaaehtoinen sillä tavoin, että voi itse päättää palkasta veloitettava työeläkkeen määrän ja voisi myös päättää itse, koska haluaa nostaa omaa työeläkettään. Nykyinen järjestelmä ei kannusta työntekoon, kun palkasta menee yli puolet veroihin ja eläkevakuutuksiin.

Koulutus

Koulutuksen kehittäminen

Olen toiminut yli 20 vuotta opettajana, ensin 1989-1991 Porvoossa yläasteen matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorin viransijaisena ja sitten vuodesta 2002 lähtien taloushallinnon lehtorina ensin Helsinki Business Collegessa ja sitten Metropolia ammattikorkeakoulussa ja nyt Laurea ammattikorkeakoulussa.

Koulutuksen tason pitää pysyä korkeana ja tämän takaa se, että jo varhaiskasvatukseen panostetaan. Jo varhaiskasvatuksen opettajien koulutus on erittäin korkeatasoista, kuten peruskoulutason opettajien koulutus. Toisen asteen koulutusta kehittäisin yhdistämällä lukio ja ammattikoulut siten, että kaikki opiskelisivat sekä yleissivistävää matematiikkaa, kieliä ja luonnontieteitä että perusteita yhteiskunnasta kuten kansantaloudesta ja yritystoiminnasta. Myös perusasteen koulutusta kehittäisin siten, että jo 10 vuotiaasta voisi valita itseään kiinnostavia valinnaisia aineitä enemmän. Nyt jo on luonnontieteen ja urheiluun painottavia kouluja ja lisää voisi tulla myös yrittäjyyteen painottavia kouluja.

Varhaisista vuosista hyvä lähtö katkeamattomaan opintiehen

• Mahdollisuuksien tasa-arvoa laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja maailman parhaalla perusopetuksella, joka ottaa huomioon yksilölliset tarpeet sekä vahvuudet

• Päiväkotien ja esiopetuksen ympäristöjen on oltava turvallisia lapsille ja henkilökunnalle. Hyödynnämme monipuolisia toteutusmalleja päiväkoti- ja koulurakentamisessa. Torjumme sisäilmaongelmat laadukkaalla rakentamisella ja korjaamisella sekä rakennusten oikeanlaisella käytöllä ja riittävällä siivouksella.

• Tavoitteena kaksivuotisen esiopetuksen, jotta yhä useampi lapsi saa hyvän ponnahduslaudan koulupolulleen.

• Uudistetaan oppimisen tukea ja varmistamme, että oppilas saa tarvittaessa pienryhmämuotoista opetusta ja henkilökohtaista tukea.

• Varmistetaan, että yksilöllinen opetus toteutuu perusopetuksessa, jotta lisähaastetta kaipaaville on tarjolla mahdollisuuksia nopeampaan etenemiseen ja tukea tarvitsevat saavat sitä riittävästi. Vahvaa motivaatiota on ruokittava, ei lannistettava.

• Jokaisella on oikeus työ- ja opiskelurauhaan. Kiusaamiseen on puututtava tehokkaasti. Jos koulun keinot eivät riitä, poliisin ja lastensuojelun on tarvittaessa tultava apuun.

• Laajennetaan yhteistyötä urheiluseurojen ja yhdesitysten kanssa ja tuodaan mielekästä sisältöä lasten päiviin tuomalla harrastusmahdollisuuksia koulupäivien yhteyteen.

Suomessa on maailman korkeimmin koulutettu kansa

Suomessa on maailman korkeimmin koulutettu kansa, joten meidän kannattaa tuoda sitä esille ja keskittyä innovaatioiden, teknologiakehityksen ja suuren jalostusarvon tuottaviin palveluihin ja tuotteisiin. Meiltä löytyy erittäin päteviä korkeasti koulutettuja ahkeria ja luotettavia työntekijöitä, yrittäjiä ja tutkijoita. Tiedostetaan tämä ja noustaan maailmankartalle uudestaan, kuten teimme Nokian kanssa.

Suomen menestyksen yksi tekijä ahkeran työtätekevän kansan lisäksi on koulutus. Varsinkin Nokian upea tarina, sekä metsäteollisuuden innovaatiot ja nykyinen teknologialan kehitys sekä sairaanhoidon korkea taso on perustunut korkeaan koulutustasoon.

Tämä päivänä koulutukseen pääsy on todella helppoa. Kaikki pääsevät toisen asteen koulutukseen ammattiopistoihin tai lukioihin. Monet käyvät jopa monta toisen asteen koulutusta ja jokainen saa valita juuri sen alan, minkä haluaa. Myös ammattikorkeakouluun pääsee opiskelemaan vaikka peruskoulupohjalta, kunhan menee ensin avoimeen ammattikorkeakouluun ja opiskelee 60 opintopistettä. Ammattikorkeakoulutus on jonkin verran syrjäyttänyt yliopistokoulutusta ja myös ylemmässä ammattikorkeakoulussa saa maisterintutkinnon.

Viihtyisä ja
puhdas
ympäristö

Olen suunnistanut vuodesta 1980 asti ja kaikki ihanat luontoalueet, kuten Luukki, Pirttimäki, Salmen alue, Solvalla, Oittaa, Petikko, Kuusijärvi ja Nuuksion ihana luonnonsuojelualue kokonaisuudessaan ovat minulle todella tärkeitä alueita. Suomessa arvostetaan luontoa ja metsää ja meillä on puhdas ilma ja vesi. Meillä on toimiva jätehuolto, joten metsämme eivät ole kaatopaikkoja, kuten valitettavan useassa maassa, jossa olen käynyt matkoilla. Olemme maailman onnellisin kansa, koska saamme hengittää puhdasta ilmaa, juoda puhdasta vettä ja vaeltaa rauhassa turvallisessa suomalaisessa metsässä.

Terveyttä ja elämäniloa liikunnasta

Olen kuulunut urheiluseuroihin lapsesta lähtien. Ensin Klaukkalan Kiriin hiihdossa ja Nateva koripalloseuraan Nurmijärvellä ja sitten Rajamäen Rykmenttiin suunnistusseuraan Nurmijärven kunnassa. Nykyään kuullun Espoon Suunta suunnistusseuraan. Urheiluseuroilla on tärkeä rooli liikunnassa. Tuetaan seurojen toimintaa ja järjestetään liikuntatoimintaan tarvittavia harjoitus- ja kilpailutiloja. Kehitetään koulujen ja seurojen yhteistyötä. Tuodaan harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen yhdessä seurojen kanssa.

Ulkoilun kannustaminen lähimetsässä

Olen suunnistanut vuodesta 1980 ja Suomen metsät ovat käyneet minulle tutuiksi. Pienikin metsä keskellä asuinaluetta ilahduttaa niin isoja kuin pieniä ulkoilijoita puhumattakaan lemmikeistämme. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus päästä helposti lähimetsään tai kansallispuistoon hengähtämään hektisestä arjesta.

Blogi